Kotisi paloturvallisuus on monen asian summa

Oman kodin paloturvallisuus koostuu monista pienistä asioista. Toisinaan kannattaa katsella omaa kotia ”sillä silmällä”; osaako ambulanssi tarvittaessa meille ja osaanko toimia, jos syttyy tulipalo. Tärkeintä kuitenkin on, että omaa kotia tarkastellaan siten, että onnettomuuksia ei pääsisi syntymään.

Käsisammuttimissa on eroja

Jokaisen kodin vakiovarusteiksi kannattaa hankkia sammutuspeite ja käsisammutin. Ne kannattaa sijoittaa helposti saataville ja niiden käyttöön kannattaa tutustua perheen kanssa yhdessä. Peitteen koon tulisi olla vähintään 120 x 180 cm, jotta se suojaa käyttäjänsä, toteaa vanhempi palotarkastaja Olli-Valtteri Saarikoski. Sammutinta hankittaessa kannattaa huomioida, että vaahtosammuttimen sisältämä vaahtoneste on helpompi siivota, kuin jauhesammuttimen sisältämä hienojakoinen jauhe. Vaahtosammutinta on myös helpompi käyttää. Kuuden kilon sammutin on sopiva kotikäyttöön. Tietoa käsisammuttimista sekä niiden huollosta ja tarkastuksista löytyy tukes.fi -sivuilta. 

 

Palovaroittimellakin on parasta ennen päiväys

Riittävä määrä toimivia ja oikein sijoitettuja palovaroittimia on halvin henkivakuutus. Asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden tulee olla asennettuna vähintään yksi palovaroitin. Varoittimen toiminta on syytä testata kuukausittain. Testaaminen kertoo pariston toimintakunnosta, mutta ei vielä takaa laitteen toimintaa tositilanteessa. Palovaroittimet suositellaan uusittavaksi 5-10 vuoden välein. Varoittimen mukana tulevissa ohjeissa on suositeltu käyttöikä ja asennusohjeet. Koska sijoituspaikka on korkealla katossa, voisivat ikääntyneiden vanhempiensa luona vierailevat lapset tai lapsenlapset ottaa asiakseen isovanhempien palovaroittimien testaamisen kyläilyreissujensa yhteydessä. 

Viime vuonna Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella tapahtuneissa rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli palovaroitin vain noin 53%:ssa tapauksista ja näistä vain 60 %:ssa se hälytti. Vajaa kolmasosa oli yrittänyt sammuttaa palon ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle. Näissä tapauksissa usein miten selvittiin vähäisin vahingoin.  Valtaosa tulipaloista aiheutuu ihmisen toiminnasta, kuten palavien kynttilöiden jättämisestä vartioimatta sekä ylimääräisten tavaroiden säilyttämisestä saunassa tai lieden päällä. Jos saunaa ei käytetä saunomiseen, kannattaa sulake kytkeä irti. Toiseksi yleisin tulipalon aiheuttaja on ollut koneen tai laitteen vika.

Osoitenumerointi ei ole vain pitsataksia varten

Talon osoitenumeroinnin tulee olla näkyvillä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Melko monessa pientalossa osoitenumeroinnin näkyvyys ei ole kunnossa ja apu saattaa sen takia viivästyä. Jos talon seinässä ei ole näkyvällä paikalla valmiiksi valaistua kohtaa, löytyy paristokäyttöisiä hämäräkytkimellä käynnistyviä osoitenumerolamppuja useista perustavarataloista.

Nuohooja kylään kerran vuodessa

Käytössä olevat tulisijat ja savuhormit tulee nuohota vuosittain, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte ei aiheuttaisi palovaaraa. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista vähentäen päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta.

Asukkaan tulee huolehtia nuohoojan tilaamisesta ajallaan. Nuohoojan voi valita itse, kunhan tältä löytyy vaadittava ammattitutkinto. Hyvä muistisääntö on tilata nuohooja samaan aikaan vuodesta, esimerkiksi lämmityskauden alkaessa tai päättyessä. Tulipalon sattuessa vakuutusyhtiö voi alentaa korvauksia, jos nuohousvelvoitteiden laiminlyönnillä on ollut yhteys tulipalon syttymiseen.  Nuohoojien yhteystietoja löytyy osoitteesta nuohoojat.fi

Tietoa paloturvallisuudesta:

www.tukes.fi 

www.nuohoojat.fi

www.paloturvallisuus.info