Varautuminen

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tärkeimpien tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen tilanteessa kuin tilanteessa. Varautumisessa on kyse ennakoinnista, eli pyritään etukäteen valmistautumaan mahdollisesti eteen tuleviin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotka saattavat häiritä organisaatioiden ja ihmisten arkea.

Varautumisvelvoitteen piiriin kuuluvat valmiuslain (1552/2011) mukaisesti julkisen sektorin toimijat valtionhallinnosta aina paikallistasolle saakka. Kansallisella tasolla varautumista ohjaa Yhteiskunnan Turvallisuusstrategia (tiivistelmä). Julkishallinnon varautumisen tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnan tärkeimmät toiminnot ja palvelut kyetään ylläpitämään kaikissa tilanteissa. Pelastuslaitoksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että onnettomuudet pyritään ehkäisemään ennalta ja onnettomuuden sattuessa, pelastusyksiköt ja ambulanssit tulevat onnettomuuspaikalle suunniteltujen vasteiden mukaisesti. Tämä luo turvaa ja mahdollistaa vakaat olot niin kansalaisille kuin liike-elämällekin.  

Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa myös rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan ehkäisemään ennalta onnettomuuksia sekä tarvittavin toimenpitein varautumaan onnettomuuden varalta. Tällöin puhutaan omatoimisesta varautumisesta. Tämä yhdessä julkisen sektorin varautumisen kanssa luo kriisinkestävää yhteiskuntaa, jossa häiriötilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan jo ennalta ja kyetään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti kriisin osuessa kohdalle.

Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut, koulutus ja harjoittelu. Näillä toimenpiteillä valmistaudutaan tunnistettuihin häiriötilanteisiin. Ennakolta häiriöihin varautuminen pienentää lähtökohtaisesti häiriön vaikutuksia niin organisaatioiden toimintaan kuin yksilöiden elämäänkin. Varautumisen pyrkimyksenä onkin mahdollisimman sujuvan arjen ylläpitäminen.