Ajankohtaista

Tilaa syöte syöte Ajankohtaista
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 50 min sitten

Koronavirustilanteen aiheuttamat muutokset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluihin 27.7.2020 alkaen

Ma, 27/07/2020 - 15:17
27/07/2020 - 15:17

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa keväällä 2020 aloitettuja toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sekä oman henkilöstönsä suojaamiseksi. Yleiset palotarkastukset ja turvallisuuskoulutukset sekä vierailut suoritetaan yleisiä Korona-ohjeistuksia noudattaen. Korona-virus EI ole vielä taltutettu.

  • Huolehdimme omasta hygieniastamme
  • Pesemme tai desifioimme kädet uuteen kohteeseen saavuttaessa ja sieltä poistuessamme
  • Vältämme tarpeetonta lähikontaktia sisätiloissa
  • Sovimme hoitolaitosten valvontakäynneistä ja valvontakäyntien menettelystä etukäteen kohteen edustajan kanssa
  • Noudatamme THL:n ja muiden terveysviranomaisten suosituksia

Voitte asioida henkilöstömme kanssa puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Yhteystiedot löytyvät pelastuslaitoksen internet-sivuilta https://www.ku-pelastus.fi/. Päivystävän palotarkastajan tavoitat sähköpostitse paivystavapalotarkastaja@ku-pelatus.fi tai puhelimitse 09 2766 5111.

Pelastuslaitos turvaa kiireellisen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät kaikissa tilanteissa. Huomioithan, että et omalla toiminnallasi vaaranna toisten tai omaa turvallisuutta.  

Jos metsäpalovaroistus on voimassa, Uudenmaan alueella ei voi polttaa juhannuskokkoa

To, 18/06/2020 - 11:54
18/06/2020 - 11:54

Metsäpaloriski on Uudellamaalla viime aikoina ollut korkea, mutta viime yön sateiden johdosta metsäpalovaroitus on tältä päivältä poistunut. Jos metsäpalovaroitus annetaan uudelleen se tarkoittaa, että kaikenlainen avotulenteko on kielletty ja silloin myös juhannuskokkojen polttaminen ei ole mahdollista.

Voimassa olevat varoitukset voi tarkistaa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Uudenmaan alueella ei voi polttaa tänä vuonna juhannuskokkoa

Ke, 17/06/2020 - 12:40
17/06/2020 - 12:40

Metsäpaloriski on Uudellamaalla tällä hetkellä korkea. Ilmatieteen laitos on asettanut metsäpalovaroituksen ja se tarkoittaa, että kaikenlainen avotulenteko on Uudenmaan alueella kielletty. Täten myös juhannuskokkojen polttaminen ei näillä näkymin ole mahdollista.

 

Pelastuslain mukaan nuotion tai avotulen sytyttäminen ei ole sallittua, mikäli alueelle on annettu metsä- tai ruohikkopalovaroitus. Laki on ehdoton ja pelastuslaitos ei voi antaa lupaa kokon sytyttämiseen. 

 

Metsät ovat nyt niin kuivia, että suurpalon mahdollisuuden todennäköisyys on suuri. Metsäpaloriskiä lisää tuuliolosuhteet, jotka helposti kuljettavat kipinöitä mukanaan. Kipinä saattaa syntyä myös metallin työstämisestä tai käsittelystä.

 

Avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä grillejä, tiilistä tai kiviaineksesta valmistettuja tulisijoja sekä edellisiä vastaavia laitteita, joista tuli ei voi päästä leviämään maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Kevytrakenteisten, suoraan maapohjalle asetettavien ja helposti tuulessa kaatuvien grillien ja vastaavien muiden tulisijojen käyttö katsotaan pelastuslaissa tarkoitetuksi avotuleksi. Täten esimerkiksi kertakäyttögrillejä ei voi käyttää metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana. Sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta sekä mahdollisista vahingoista, jotka aiheutuvat tulen riistäytyessä hallinnasta. Huomaathan, että avotulenteko vaatii aina maanomistajan suostumuksen.


Voimassa olevat varoitukset voi tarkistaa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

 

Taustaa:

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Alueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi (Pelastuslaki 28.12.2018/1353 6 §).

 

 

Lisätietoja

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä päällikkö puh. 09 8394 0000/tilannekeskus

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä päällikkö puh. 09 8162 8699/tilannekeskus

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos päivystävä päällikkö puh 020 1111 400/tilannekeskus

Helsingin pelastuslaitos päivystävä päällikkö 310 30150/tilannekeskus

 

 

 

Avotulen teko

Ke, 17/06/2020 - 12:31
17/06/2020 - 12:31

Tulen käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. Tulta sytytettäessä on aina varauduttava myös alkusammutukseen ja avotulen tekoon tulee olla maanomistajan lupa.

Mikä on avotuli?

Nuotio tai muut vastaava, josta tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi.
Esimerkiksi kertakäyttögrillit lasketaan pelastuslain mukaan avotulen teoksi. Kertakäyttögrillit ovat kevytrakenteisia, suoraan maapohjalle asetettavia ja helposti tuulessa kaatuvia.

Mikä ei ole avotuli?

Maapohjasta eristetyt grillit, tiilistä tai kiviaineksesta valmistetut tulisijat ja vastaavat laitteet eivät ole Pelastuslain mukaan avotulia.

Kaivonrengas – Se on avotuli

Risukeitin – Se on avotuli

Hiiligrilli – Se on avotuli

Tulipaikka – Se on avotuli

Kaasukeitin – Se ei ole avotuli

Kaasugrilli – Se ei ole avotuli

Spriikeitin – Se ei ole avotuli

Savustuspönttö – Se ei ole avotuli

Avotulen sytyttäminen on kielletty metsä- ja/tai ruohikkopalovaaran ollessa voimassa.
Löydät voimassa olevat varoitukset ilmatieteen laitoksen sivulta.

 
Lisätietoja avotulen teosta löytyy pelastustoimen sivuilta.
 

 

Rakennusten nuohous virusepidemian pitkittyessä

Ke, 27/05/2020 - 12:50
27/05/2020 - 12:50

Koronavirusepidemian pitkittyminen vaikuttaa rakennusten tulisijojen ja savuhormien nuohouksen tilaamiseen ja toteuttamiseen. Sisäministeriö suositti maaliskuussa siirtämään muun kuin välttämättömän nuohouksen myöhempään ajankohtaan koronavirustilanteen aikana. Miniesteriöstä todetaan, että rakennusten nuohouksia ei kuitenkaan voi siirtää määräämättömäksi ajaksi tai jättää kokonaan tekemättä.

Tämän hetkisten tietojen perusteella koronaepidemiatilanne ja poikkeukselliset olot jatkuvat vielä pitkään. Paloturvallisuussyistä on kuitenkin tärkeää, että rakennusten omistajat eivät siirtäisi nuohouksia perusteettomasti ja että säännöllisessä käytössä olevat tulisijat ja savuhormit nuohottaisiin säädetyin määrävälein.

Nuohouksen osalta epidemiatilanne ja tartuntojen leviämisen estäminen edellyttävät uudenlaisia toimintatapoja niin nuohoojilta kuin nuohouspalvelujen asiakkailta, koska nuohous pääosin tapahtuu asuintiloissa. Rakennuksen omistajan ja haltijan tulee sopia nuohoojan kanssa etukäteen tapauskohtaisista suojaamistoimenpiteistä ja -menettelyistä. Tämä on erityisen tärkeää yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien osalta.

Säännöllisen nuohouksen lisäksi rakennuksen omistajan tai haltijan on pidettävä tulisijat ja savuhormit sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Nuohooja voi merkitä asiakkaalle annettavaan nuohoustodistukseen laajemmin myös tulisijan käyttöä opastavia tietoja. Nuohoustodistukseen kirjataan aina nuohoojan mahdollisesti havaitsemat viat ja puutteet.

Sopivaa nuohousajankohtaa suunnitellessa rakennuksen omistajan olisi hyvä huomioida, että lämmityskauden alku syys-marraskuussa on perinteisesti nuohouspalvelujen sesonkiaikaa. Jos nuohous on ajankohtainen kevään tai kesän aikana, nuohousta ei välttämättä kannata siirtää syksyyn asti, jolloin nuohouspalveluja voi johtua muutenkin jonottamaan. Nuohouksen tilausvaiheessa olisi myös syytä tarkistaa nuohouksen hinta etukäteen, koska nuohouksen hintasääntely päättyi vuonna 2019.

Virusepidemiasta huolimatta nuohouskäynti on välttämätön, jos tulisija tai hormi ei vedä tai toimi muutoin kunnolla. Nuohous voi olla myös välttämätöntä, jos nuohous on jo tällä hetkellä reilusti myöhässä. Vastuu tulisijojen ja savuhormien kunnossapidosta ja nuohouksen tilaamisesta on rakennuksen omistajalla.

Katso lisätietoja 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan päätökset 26.5.2020

Ti, 26/05/2020 - 17:33
26/05/2020 - 17:33

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta hyväksyi 26.5.2020 osavuosikatsauksen,  vuoden 2021 talousarvion ja investointisuunnitelman sekä muut käsittelyssä olleet asiat.

 

 

Esityslista

http://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=149905

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 26.5.2020

Ke, 20/05/2020 - 10:50
20/05/2020 - 10:50

Pelastuslaitoksen osavuosikatsauksessa 1.1.-30.4. 2020 kerrotaan, miten alkuvuosi pelastuslaitoksella on sujunut ja miten korona-virus on vaikuttanut pelastuslaitoksen toimintaan. Lisäksi kerrotaan, miten tilanne on vaikuttanut onnettomuuksien ja pelastustehtävien määriin.

Lisäksi käsittelyssä on vuoden 2021 talousarvio ja investointisuunnitelma. Suunnitelman mukaan pelastuslaitoksen ICT -kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kun käyttöön on otettu turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja vuonna 2021 otetaan käyttöön turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä (KEJO), pelastuslaitosten valvontasovellus sekä kuuden pelastuslaitoksen yhteisenä hankinta toteutettu operatiivinen henkilöstönsuunnitteluohjelmisto.

Luhtaanmäen paloasema siirretään myöhemmäksi vuoteen 2024, koska alueella ei ole tarvittavaa kunnallistekniikkaa paloaseman rakentamiseksi. Aluehallintovirasto on kiinnittänyt tarkastuskäynnillään syksyllä 2019 erityistä huomiota pelastustoimen palvelutason puutteisiin Etelä-Vantaalla. Pelastustoiminnan toimintavalmiutta tulee parantaa Myyrmäen ja Tikkurilan alueilla. Seuraavan palvelutasopäätöksen, joka koskee vuosia 2021-24, kehittämissuunnitelmassa esitetään kahden kärkiyksikön perustamista Vantaalle, joka tarkoittaa yhteensä 22 henkilötyövuoden lisäystä. Talousarvioesityksessä oli vuodelle 2021 yhden kärkiyksikön perustaminen, mutta se siirrettiin Vantaan kaupunginjohtajan kehysneuvotteluissa myöhemmille vuosille.

Esityslista 

Ensiaputaitoja ja -tietoa lapsille

Ma, 20/04/2020 - 08:33
20/04/2020 - 08:33

Oheisessa artikkelissa on asiaa ensiavusta ja muista turvallisuusasioista lapsiperheille. Asioita on hyvä käydä läpi yhdessä lasten kanssa. 

Jos jollekin tulee hätä ja tarvitaan apua: soita 112.   

  • Puheluusi vastaa hätäkeskuspäivystäjä.
  • Kuuntele tarkasti ja loppuun saakka.
  • Vastaa kysymyksiin mahdollisimman hyvin.
  • Sulje puhelin vasta kun saat luvan. 
  • Autettavaa ei ole hyvä jättää yksin, yritä pysyä autettavan vierellä.
  • Hätäpuhelun soittamista voi harjoitella vanhempien kanssa. 

 

Laittakaa yhdessä tärkeät tiedot paperille ja paperi seinälle: 

  • Hätänumero 112 
  • Kotiosoite (katu, talon numero ja rappu ja asuinkunta) 
  • Tärkeät tiedot auttajien perille pääsemiseksi (esim. ovikoodi kerrostalossa) 

Jos lapsella on oma kännykkä, siihen voi ladata 112 Suomi - sovelluksen, joka helpottaa paikantamisessa, 
Hätänumeroon soitto ei ole leikin asia, sillä asiattomat puhelut saattavat hidastaa avunsaantia todellisilta tarvitsijoilta. 

Joitakin hätätilanteita: 

Tulipalo: 
Tulella ei saa koskaan leikkiä. Tulta tulee käsitellä vain aikuisten seurassa. 

 

  • Jos huomaa tulipalon tai jos palovaroitin alkaa huutaa, ainoa oikea suunta on suunta ulos turvaan.
    Piiloon ei saa missään tapauksessa mennä.  Jos tuli on irti, lähde samantien ulos ja soita heti 112. 
  • Linkki: Toiminta tulipalon sattuessa

 Palovamma: 

  • Viilennä palovammaa välittömästi viileällä vedellä n. 10-20 minuutin ajan.
  • Suojaa vamma-alue tarvittaessa puhtaalla, kevyellä sidoksella.
  • Älä puhkaise rakkuloita, sillä ne suojaavat aluetta tulehtumiselta. 
  • Jos palovamma on suurempi kuin kämmenen kokoinen on syytä soittaa 112. 
  •  Tästä pääset katsomaan, miten voit hoitaa palovammaa

Haava/verenvuoto: 
Ennen haavan käsittelyä on pestävä kädet.  


Jos haava on pieni

  • Puhdista haava-alue juoksevalla vedellä.  
  • Teippaa viiltohaavan reunat tiiviisti vastakkain laastarilla. 
  • Pidä alue puhtaana ja kuivana. 

Jos haava on suuri ja vuotaa paljon:

  • Paina haavaa tai pyydä haavan saanutta painamaan haavaa
  • Soita 112. Haava tarvitsee ommella lääkärissä. 
  • Laita napakka sidos haavan päälle. 

 Nenäverenvuoto: 

  • Niistä vuotava sierain tyhjäksi. 
  • Paina sierainta nenän väliseinää vasten n. 15 minuuttia. 
  • Käy istumaan etukumaraan asentoon ettei veri valuisi nieluun. 
  • Laita kylmäpakkaus (pakastimesta vihannes- tai marjapussi) nenän varrelle ja niskalle. 
  • Jos vuoto jatkuu ja on runsasta, soita 112. 

  Allerginen reaktio: 

 Tulee äkillisesti jonkin allergiaa aiheuttavan asian yhteydessä (syötävä, juotava, eläimet, hyönteisten pistot) 

 Näistä voi ilmetä joitakin tai kaikki: 

  • kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien voimakas kihelmöinti ja kutina 
  • kutina koko vartalolla 
  • nokkosihottuma 
  • kurkkua ahdistaa, ääni käheytyy, henki saattaa vinkua 
  • kasvot muuttuvat punaisiksi 

Tajuttomuus/elottomuus: 

Pyörtyminen

  • Pyörtyneen tulisi herätä muutaman minuutin kuluessa. 
  • Pyörtynyt asetetaan selälleen ja jalat nostetaan ylös. 

 Tajuttomuus: 

  • Kokeile tuntuuko hengitys 
  • Jos henkilö ei herää puhutteluun tai ravisteluun, soita 112. 
  • Käännä henkilö kylkiasentoon. Näin hengitys pääsee kulkemaan. 

 Linkki kylkiasentoon kääntämisestä

 Elottomuus: 

  • Jos hengitystä ei tunnu, eikä henkilö herää puhutteluun eikä ravisteluun, soita 112. 
  • Jos aikuinen on paikalla, pyydä aikuista aloittamaan elvytys. 

 Jalan nyrjähtäminen: 

Nyrjähdyksiin pätee kolmen K:n ensiapu; kohoasento, kylmä ja kompressio eli puristus. 

 

  • Raaja nostetaan kohoasentoon 
  • Kipukohtaa puristetaan käsillä
  • Kipukohtaan laitetaan kylmää 
  • Vammakohtaan laitetaan napakka ja joustava side 
  • Jos kipu on kova ja tarvitaan ambulanssia, soita 112. 
  • Ensiapuohjeista voi vanhempien kanssa askarrella vaikka taulun seinälle. 

Kodin turvalista: 

Tämän turvalista sisältöä voit käydä läpi vanhempien kanssa: 


  • Onko hätänumero näkyvällä paikalla? 
  • Onko kotona lukittava lääkekaappi? 
  • Säilytetäänkö kodin kemikaaleja turvallisesti? 
  • Säilytetäänkö kodin kemikaalit alkuperäispakkauksissa?? 
  • Onko kotona ohjeistuksen mukainen määrä palovaroittimia? 
  • Ovatko sähkölaitteet määräysten mukaisia ja kunnossa? 
  • Säilytetäänkö tulentekovälineet lasten ulottumattomissa? 
  • Säilytetäänkö vaaralliset esineet lasten ulottumattomissa? 
  • Onko lasten leikkipaikka suojassa autoilta? 
  • Käyttävätkö kaikki perheenjäsenet heijastimia? 
  • Käytetäänkö autossa turvavyötä? 
  • Käytetäänkö pyöräillessä suojakypärää? 
  • Onko kodin ensiapuvarustus riittävä? 

Tästä linkistä pääset tarkastelemaan kodin turvallisuusasioita


Ohjeita vanhemmille. Koronaviruksesta puhuminen lapsen kanssa:
Kuinka paljon lapsi tietää? Tämä muodostaa pohjan keskustelulle. 

  • Annetaan lasten johtaa keskustelua. 
  • Muistutetaan kaikkia perheenjäseniä hyvistä hygieniakäytännöistä (käsien pesu, yskiminen ja aivastaminen, nenän niistäminen). 
  • Asiasta piirtäminen voi auttaa keskustelun avaamisessa. 
  • Otetaan lapsen huolet tosissaan ja kerrotaan, että on luonnollista tuntea niin. 
  • Annetaan lapselle jakamaton huomio tilanteessa ja rohkaistaan puhumaan asiasta koska tahansa. 


 

1. Kerro totuus lapsen ikään sopivalla tavalla 

2. Näytä, miten virukselta suojaudutaan  

  • Yksi tehokkaimmista keinoista suojella lasta koronavirukselta ja muilta taudeilta, on kannustaa häntä pesemään säännöllisesti kätensä. Näytä lapselle, miten kädet pestään oikealla tavalla. 
  • Näytä lapselle myös, miten yskäistä tai aivastaa hihaan kämmenien sijaan ja selitä, että on järkevää pysytellä etäällä ihmisistä, jotka yskivät tai aivastelevat. 
  • Pyydä lasta kertomaan, jos hänellä on kuumeinen tai yskäinen olo tai jos hänen on hankala hengittää

3. Ole lapsen tukena 

  • Ohjaa lapsen huomio leikkeihin ja pidä kiinni tavallisista rutiineista, erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Rutiinit ja leikit auttavat lievittämään lapsen ahdistusta. Luo lapsen kanssa uusia rutiineja, jos virus aiheuttaa poikkeuksia tavalliseen arkeen. 
  • Osoita, että ymmärrät, että eristäytyminen on toisinaan vaikeaa, pelottavaa ja jopa tylsää. Korosta, että sääntöjen noudattaminen auttaa pitämään kaikki turvassa. 

4. Varmista, ettei lasta kiusata ja ettei lapsi itse kiusaa muita viruksen takia 

  • Selitä, että koronaviruksella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miltä joku näyttää, mistä he ovat kotoisin tai mitä kieltä he puhuvat.
  • Jos lasta on nimitelty tai muuten kiusattu, lapsen täytyy voida kokea, että aikuiselle on turvallista kertoa asiasta. 

5. Näytä lapselle, että ihmiset välittävät toisistaan 

  • Lapsen on tärkeää tietää, että ihmiset auttavat toisiaan. 
  • Kerro lapselle terveystyöntekijöistä, tutkijoista ja nuorista, jotka työskentelevät viruksen leviämisen estämiseksi ja yhteisöjen turvallisuuden puolesta.
  • Tieto siitä, että ihmiset tekevät asialle jotain, voi auttaa lasta huomattavasti. 

 6. Huolehdi myös omasta hyvinvoinnistasi 

  • Pystyt paremmin auttamaan lastasi, kun voit itse hyvin, sillä lapset ovat herkkiä aikuisten reaktioille.
  • Suojele lasta osoittamalla, että sinä aikuisena olet rauhallinen ja otat vastuun tilanteesta. 
  • Jos koet olosi ahdistuneeksi tai järkyttyneeksi, puhu muiden perheenjäsenten tai ystävien kanssa ja järjestä aikaa asioille, jotka auttavat sinua rentoutumaan ja toipumaan. 

7. Varmista lapsen olotila keskustelun päätteeksi 

  • Keskustelun lopussa on tärkeää varmistaa, että lapsella on kaikki hyvin. 
  • Yritä arvioida, onko lapsi ahdistunut: tarkkaile kehonkieltä, hengitystä ja sitä, puhuuko lapsi hänelle tyypillisellä äänensävyllä. 
  • Muistuta lasta, että hän voi koska tahansa puhua asiasta uudelleen kanssasi.
  • Muistuta myös, että välität, kuuntelet ja olet lapsen tukena, jos virus huolestuttaa häntä. 

 Unicef, näin puhut lapselle

 

 

 

 

 

Paloturvallisuuden huomiointi tilapäisten hoitolaitosten perustamisessa

To, 09/04/2020 - 08:23
09/04/2020 - 08:23

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos muistuttaa, että paloturvallisuus tulee huomioida myös koronaviruspandemian aikana mahdollisesti perustettavissa hoitolaitoksissa. Kun tilapäistä hoitolaitosta ollaan suunnittelemassa, tulee muistaa velvollisuus huolehtia rakennuksen palo- ja poistumisturvallisuudesta.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on toteutettava siten, että paloturvallisuuden vaatimukset täyttyvät. Jos kyseessä on muutos, joka edellyttää rakennuslupaa, kehotamme ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan. Kohteeseen tulee laatia myös poistumisturvallisuusselvitys. Edellä mainitut koskevat myös olemassa olevien hoitolaitosten laajennuksia tai muita muutoksia.

Mahdollisemman varhaisessa vaiheessa kannattaa ottaa yhteys paloinsinööreihimme Piia Piekkariin tai Mikko Hämäläiseen, jotka opastavat teitä tarvittaessa ja antavat lisätietoja. Nopeiten asianne  etenee laittamalla sähköpostia osoitteeseen johtokeskus@ku-pelastus.fi

Ensihoidon toimintaohjeita koronatilateessa

Pe, 27/03/2020 - 15:10
27/03/2020 - 15:10

Turvaamme kiireellisen pelastustoiminnan tehtävät kaikissa olosuhteissa.  Hätätilanteessa soita 112. Mikäli epäilet saaneesi koronavirustartunnan, älä soita hätäkeskukseen.

Päivystysapu: 116 117

Numero on avoinna ympäri vuorokauden. Numerosta saa ohjeita oikeaan toimimiseen, jos ei voi odottaa terveysaseman aukeamista. Numerosta ohjataan oikeaan hoitopaikkaan ja annetaan ohjeita itsehoitoon.

 Vantaan koronaneuvonta: 09 8395 0070

Puhelin on avoinna arkisin klo: 8–16 sekä la–su klo: 9–15. Sähköpostiiin korona@vantaa.fi voi laittaa kysymyksen, jos soittaminen ei jostain syystä onnistu. Vantaa-infot palvelevat myös poikkeustilanteessa sekä Tikkurilassa että Myyrmäessä.

 Valtakunnallinen neuvontanumero: 0295 535 535

Puhelin on avoinna arkisin klo: 8–21 ja lauantaisin klo: 9–15. Palvelua saa mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Tekstiviestineuvonta on numerossa 050 902 0163. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät voi käyttää puhelinta esimerkiksi kuulovamman tai muun syyn takia.

 Terveysasemat

Jos oireet ovat lieviä ja kotihoito riittää, pysy ensisijaisesti kotona. Älä mene terveysasemalle, jos epäilet koronavirustartuntaa.

Ensihoidon potilaiden omaisia ei tällä hetkellä voida Covid-19 pandemian vuoksi ottaa mukaan kuljetuksiin. Pienten lasten vanhemman kohdalla käytetään tapauskohtaista harkintaa.

 Suojautuminen ja suojaaminen pandemia-aikana ensihoidossa

Ensihoitohenkilökunta noudattaa terveydenhuollon toimijoina aseptisia toimintatapoja kaikkina aikoina ja kaikilla tehtävillä. COVID-19 pandemian aikana poikkeaviin ohjeistuksiin perustuva lisäsuojaus suojaa sekä ensihoitajaa, hoidettavaa potilasta että muita, tulevia potilaita.

 Potilaiden suojaaminen:

·      

Terveydenhuollon toimipisteisiin kuljettaminen tapahtuu ensihoitajien kokonaisvaltaisen harkinnan jälkeen. Mikäli hoito, seuranta tai muu potilaan tilan vaatima toiminta on mahdollista järjestää kotona, pyritään siihen vahvasti.

·      

Ensihoitohenkilöstö työskentelee vain täysin terveenä.

·      

Ensihoito ei kuljeta potilaita pelkästään näytteenottoon. Näin kohtaamiset oireisten henkilöiden kanssa saadaan vähentymään.

·      

Jokaisen hengitystieinfektiopotilaan kuljetuksen jälkeen suoritetaan asemalla varusteiden ja ambulanssin puhdistus.

·      

Koronainfektioon sairastunutta potilasta hoitaneet ensihoitajat seuraavat tarkasti oireitaan ja jäävät pois välittömästi työtehtävistään, mikäli viitteitä sairastumisesta ilmenee.

 

Toiminnot tartuntojen ehkäisemiseksi

·      

Paloasemille ei oteta tällä hetkellä vierailijoita. Myöskään muut kuin aseman vuorossa oleva henkilökunta eivät käy vapaalla ollessaan asemilla. Ambulanssit eivät vieraile myöskään vuoron aikana muilla asemilla.

·      

Ensihoitajat käyttävät toistaiseksi potilaskohtaamisissa perussuojauksena kirurgista suu-nenäsuojusta, hanskoja, sekä pitkähihaista työasua ja desinfioivat kädet toistuvasti.

·      

Ensihoitaja soittaa potilaalle tai hätäilmoituksen tekijälle ennen kohteeseen saapumista, mikäli esitiedot antavat olettaa, että potilaalla on mahdollisesti hengitystieinfektio. Näin ollen tehtävän ja potilaan hoitamista saadaan suunniteltua jo ennen kohteeseen menoa.

·      

Muutoin vastassa olevalta oppaalta tai viimeistään potilaalta kysytään viitteet mahdollisesta hengitystieinfektiosta. Opas voi viedä potilaalle valmiiksi kirurgisen suu-nenäsuojuksen.

·      

Hengitystieinfektiopotilaan hoidossa noudatetaan tilannekohtaisesti osittain poikkeavaa toimintamallia:

·      

Lähtökohtaisesti potilasta haastattelee, tutkii ja hoitaa vain yksi ensihoitaja

·      

Tiedossa olevaa koronainfektiopotilasta hoidettaessa ensihoitajalla on venttiilikasvosuojain kasvoillaan. Lisäksi potilaan eristystoimenpiteet alkavat jo ensihoidon aikana.

·      

Tietyissä hengityksen hoitoon liittyvissä toimenpiteissä ensihoitajat käyttävät myös silmäsuojia.

·      

Potilaalle laitetaan heti kirurginen suu-nenäsuojus ja happisaturaation mittaamisen jälkeen ensihoidon suojahanskat (ensisijaisesti potilas tai omainen itse laittaa).

·      

Potilaan tutkimus ja hoito tehdään mahdollisimman valmiiksi ennen siirtoa ambulanssiin

·      

Mikäli potilaan seuranta tai hoito ei välttämättä edellytä ensihoitajan läsnäoloa hoitotilassa, voi potilas olla hoitotilassa yksin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koronavirustilanteen aiheuttamat muutokset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluihin

Ma, 16/03/2020 - 16:52
16/03/2020 - 16:52

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on tehostanut toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sekä oman henkilöstönsä suojaamiseksi. Yleiset palotarkastukset ja turvallisuuskoulutukset sekä vierailut siirretään myöhempään ajankohtaan. Olemme suoraan yhteydessä kaikkiin asiakkaisiin, joiden kanssa sovittuja kokouksia, tarkastuksia, koulutuksia tai vierailuja joudutaan siirtämään.  

Voitte asioida henkilöstömme kanssa puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Yhteystiedot löytyvät pelastuslaitoksen internet-sivuilta https://www.ku-pelastus.fi/. Päivystävän palotarkastajan tavoitat sähköpostitse paivystavapalotarkastaja@ku-pelatus.fi tai puhelimitse 09 2766 5111.

Pelastuslaitos turvaa kiireellisen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät kaikissa tilanteissa. Huomioithan, että et omalla toiminnallasi vaaranna toisten tai omaa turvallisuutta.  

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan päätökset 25.2.2020

Ti, 25/02/2020 - 17:06
25/02/2020 - 17:06

Pelastuslaitoksen johtokunnassa oli 25.2. käsittelyssä vuoden 2019 tilinpäätös ja lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista. Esitykset hyväksyttiin sellaisenaan.

Katso Esityslista (ja pikapuoliin myös pöytäkirja)

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 25.2.2020

Pe, 21/02/2020 - 08:12
21/02/2020 - 08:12

Pelastuslaitoksen johtokunnassa on 25.2. käsittelyssä vuoden 2019 tilinpäätös ja lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilinpäätös tilikaudelta 2019

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sitovat taloudelliset tavoitteet Vantaan kaupungintalousarviossa tilikaudelle 2019 olivat liikeylijäämä 0 euroa ja käyttöomaisuusinvestoinnit 2.3 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulos oli positiivinen. Liikeylijäämä ennen varauksia oli 332 616, 56 euroa ja tilikauden tulos 676 104, 09 euroa. Käyttöomaisuuden investoinnit olivat 2 295 013 euroa.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 314 5385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884,

Lausunto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksen loppuraportista

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisratkaisun selvitys toteutettiin syksyllä 2019. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljän itsehallinnollisen alueen ja Helsingin kaupungin toimesta. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin toissijaisesta järjestämisvastuusta säädettäisiin lailla.

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunnalle esitetään lausuttavaksi, että pelastustoimen asema huomioidaan jatkovalmistelussa. Erityisen tärkeää tämä on Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella, joka esityksen mukaan jakaantuisi kahteen Vantaa-Kerava ja Keski-Uudenmaan itsehallintoalueeseen. Suomen pelastustoimi on jo ”maakunnallistettu” vuonna 2004. Pelastustoimi järjestetään jo nyt kuntaa suuremmilla alueilla. Lisäksi Uudellamaalla pelastuslaitokset nykyisin tiivistä yhteistyötä keskenään ja alueen kuntien kanssa sekä muiden viranomaisten kanssa. Pelastuslaitosten yhteistyö on erityisen tiivistä Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoidossa, jossa pelastuslaitokset ovat mukana yhteistoimintasopimukseen perustuen.

Viiden itsehallintoalueen ratkaisu on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja ensihoidon tuottamisen kannalta esitetyistä vaihtoehdoista toimivin ratkaisu. Mikäli lainsäädännöllä voidaan varmistaa pelastustoimen mahdollisuus tehtävä yhteistyötä ensihoidon osalta Helsinki Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa myös jatkossa, niin pelastustoimi voisi jatkaa edelleen myös kuntien välisenä yhteistoimintana.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädännöllä turvataan itsehallintoalueiden mahdollisuus tehdä yhteistyötä keskenään pelastustoimessa. Itsehallinnolliset alueiden päätöksellä Vantaa-Kerava ja Keski-Uusimaa voisivat näin hoitaa pelastustoimen palvelut yhteistyössä, jolloin nykyistä Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ei tarvitsisi jakaa kahteen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelut ja palveluverkko on suunniteltu ja optimoitu käsittäen koko nykyinen Keski-Uudenmaan pelastustoimen alue. Pelastuslaitoksen jako kahteen alueeseen aiheuttaisi tarpeen uusien rakenteiden ja palveluiden rakentamiselle sekä joka tapauksessa Keravan kaupungin ja Tuusulan kunnan yhteisesti omistaman paloaseman ja sen tarjoamien palveluiden yhteen sovittamisen kahden itsehallintoalueen kesken. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen jaossa kahteen itsehallintoalueeseen muutoskustannukset ovat merkittävät. Koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on nykyisin jo toimiva ja kustannustehokas, niin uusien rakenteiden ja hallinnon rakentumisesta aiheutuisi myös huomattava pysyvä käyttökustannusten lisäys. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kykenee tällä hetkellä tuottamaan tehokkaat pelastustoimen palvelut kustannustehokkaimmin kaikista Suomen pelastuslaitoksista.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 7181884

Esityslista

Vuosi 2019 tilastojen valossa

Ti, 14/01/2020 - 08:11
14/01/2020 - 08:11

Vuosi 2019 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Liikenneonnettomuudet lisääntyvät vuosivuodelta toteaa pelastusjohtaja Jyrki Landstedt.

Vakavia rakennuspaloja useita

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna 2019 yhteensä 8 002 sammutus- ja pelastustehtävää (vuonna 2018 oli 8022 kpl). Tehtävien kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäisten onnettomuustyyppien välillä oli vähäistä muutosta molempiin suuntiin.

Vuoden 2019 ikävimpinä asioina voidaan pitää useiden isojen ja vakavien rakennuspalojen osuutta, vaikka kokonaisuutena palojen määrässä oli lievää laskua. Rakennus- ja huoneistopalojen määrä laski toisena vuotena peräkkäin. Rakennuspalot vähenivät 15 tehtävällä ollen nyt 105 (2018 oli 121). Tulipaloissa kuoli vuonna 2019 neljä henkilöä, Tuusulassa yksi ja Vantaalla kolme.  Edellisenä vuotena palokuolemia oli kaksi.

Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tehtäviä oli neljä kappaletta, joista 3 kpl tapahtui Nurmijärvellä ja yksi Vantaalla (2018 oli 1 kpl), Suuronnettomuudeksi luokitellaan tulipalo, jossa vahinkojen osuuden arvioidaan olevan yli 500 000 euroa. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 32 henkilöä (edellisenä vuonna 30) ja loukkaantui 680 henkilöä (742).

Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot lähes kaksinkertaistuivat ollen 7,8 milj. euroa, edellisenä vuotena vahinkojen suureksi arvioitiin 4,5 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui ihmisen toiminnasta 53 % (53 %) ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 24 % (24 %). Eläinten aiheuttamia tulipaloja arvioidaan tapahtuneen yhteensä 14 kpl (7 kpl). Televisio on viimeksi aiheuttanut tulipalon vuonna 2011 ja myös valaisinten osuus tulipalojen aiheuttajana on vähentynyt merkittävästi, mikä johtunee led-tekniikkaan yleistymisestä. Nykyisin eniten kodin tulipaloja aiheuttavat koneet ja laitteet ovat liedet ja uunit 21%, erilliset lämmityslaitteet 3% ja pyykinpesukoneet 3% . Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1979, edellisenä vuotena niitä oli 1972.

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1258 kappaletta, mikä on 80 onnettomuutta enemmän kuin edellisenä vuonna (1178 kpl). Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet hiukan joka vuosi. Myös liikennevälineistä aiheutuneet tulipalot ovat työllistäneet pelastuslaitosta edellisvuotta useammin, niitä oli viime vuonna 203 kappaletta (179).

Pelastustoiminnassa kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Esimerkiksi I-riskialueella (korkeimman riskin alue) kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Laitoksen alueella tämä I-riskialueen vaatimus alitettiin 73 %:ssa pelastustehtävistä.

Toimintavalmiusajan mediaani on 11:43 minuuttia (11:35 min). Pelastusyksikön lähtöaika oli vuonna 2019 1:29minuuttia (1:27). Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli perillä kohteessa keskimäärin 7:24 minuutissa (7:14 min).

Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävien määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, tehtäviä oli yhteensä 1337 kpl kun edellisenä vuotena niitä oli 1292.

Asuntojen paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset lisääntyivät jonkin verran 276 kpl (254).

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 58%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 60 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 29%:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 45% kaikista 454 tulipalosta (vuonna 2018, 34% 463 tulipalosta).

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimii 31 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat antoivat merkittävää apua pelastuslaitosten yksiköille. Sopimuspalokuntia käytetään yleensä pelastuslaitoksen yksiköiden apuna, mutta esimerkiksi Pornaisissa sopimuspalokunnat hoitavat joitakin tehtäviä itsenäisesti ja ovat nopein apu sillä alueella.  Sopimuspalokuntien yksiköitä tarvittiin yli 900 kertaa avustamaan pelastustoiminnassa. Lukumääräisesti eniten hälytyksiä kertyi Savion, Asolan ja Pornaisten sopimuspalokunnille.

Ensihoitopalvelu

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen, kuten aiempinakin vuosina. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 39 528, kun edellisenä vuonna se oli 35 761. Tehtävät lisääntyivät 11 %:lla.

Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 15 %;lla, ollen nyt 25 354 kun ne vuonna 2018 olivat  22 040. Eniten lisääntyivät kiireelliset ensihoitotehtävät. Suurin tehtävämäärän nousu tapahtui toukokuun jälkeen, kun Hätäkeskuksen uusi Erica-järjestelmä otettiin käyttöön.

Hyvinkään sairaanhoitoalueella pelastuslaitoksen yksiköiden tehtävät nousivat 3 % edelliseen  vuoteen verrattuna,  Tuusulan yksikön tehtävämäärät nousi 10 %.   Hyvinkään yksikön tehtävämäärät laskivat – 4 % . Tehtävämäärien nousu johtuu Erican käyttöönotosta ja sen vaikutus näkyy pääasiallisesti kiireellisissä tehtävissä. 

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen, esineisiin kohdistuvat uhat sekä lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten. Yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty.

Lääkärihelikopterissa on pelastuslaitoksen HEMS-pelastaja

Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen HEMS-pelastajat työskentelevät FinnHEMS lääkärihelikopterissa. Lääkärihelikopterin lääkäri on HUS palveluksessa ja itse kopterin ja lentäjän toimittaa Vantaan tukikohdassa Skärgårdhavets Helikoptertjänst Ab.  Ennakkotietojen mukaan lääkärihelikopterilla oli 2743 tehtävää, joista Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli 1134.

Valvontatoiminta

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1808 kohteeseen, joka vastaa 92 % toteumaa suhteessa tavoiteasetteluun. Lisäksi asuinrakennuksiin tehtiin 469 paloturvallisuuden itsearvioinnin jälkivalvontaan liittyvää valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin.

 

Muita tarkastuksia ja katselmuksia kuten pelastustiekoeajoja, käyttöönottoon liittyvää valvontaa, yleisötapahtumien valvontaa ja kemikaalivalvontaa tehtiin yhteensä 1207 kertaa. Lisäksi suoritettiin asiakirjavalvontaa ja annettiin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten rakennuslupalausuntoja 18005 kertaa.

Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 489:ssä valvontakohteessa, joista 68% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi.

 

Vuonna 2019 aloitettiin keskitetty yhteistyö Vantaan, Keravan ja KEU-Soten kanssa paloturvallisuuden edistämiseksi toimialan kiinteistöissä

Muistilista ilotulitteiden ampujalle

Ma, 30/12/2019 - 09:24
30/12/2019 - 09:24

Vuoden räiskyvin juhla lähestyy, ja siksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos haluaakin muistuttaa juhlijoita turvallisesta ilotulitteiden käsittelystä ja ampumisesta. 

Loistava ilotulitteen ampuja:

• on täysi-ikäinen 
• ei ole humalassa 
• käyttää suojalaseja 
• ohjeistaa katsojia pysymään riittävän kaukana ja neuvoo heitäkin käyttämään suojalaseja 
• ei muuntele tai yhdistele ilotulitteita 
• ei ammu ilotulitteita kädestä, parvekkeelta tai toisia päin. 

Muistilista ilotulitteen ampujalle: 

• käyttöohje: lue ja noudata 

• tuki: rakenna ennen ampumista esim. telineen, lumen, tiilten tai kivien avulla 

• laukaisupaikka: mahdollisimman turvallinen, josta ilotulitteen voi suunnata myötätuuleen, esim. järven ranta tai kenttä 

• sääolosuhteet: yli 14 m/s puhaltava tuuli ei ole turvallinen 

• raketin kunto: älä ammu, jos ilotulite on rikki, sen tulilanka on kastunut tai ei näy kunnolla 

• suutari: älä koske toimimattomaan ilotulitteeseen ainakaan 10 minuuttiin. Älä yritä ampua uudestaan. Palauta ostopaikkaan uuden vuoden jälkeen. 

• muut ihmiset ja eläimet: ota huomioon, että kaikki eivät pidä paukkeesta.

Näin säilytät ilotulitteita: 

• käytä lukittua, kuivaa kaappia tai tilaa, joka ei ole huoneenlämpöä kuumempi 

• pidä ilotulitteet kaukana lämmönlähteistä ja avotulesta 

• älä säilytä ilotulitteita kerros- tai rivitalon yhteisissä tiloissa, esim. kellarikomerossa 

• säilytä korkeintaan viisi kiloa ilotulitteita yhdessä asuinhuoneistossa. 

Ilotulitteille ei ole määrätty ”parasta ennen”-päivää, joten oikein säilytettyinä ne toimivat myös ensi vuonna. 

Ilotulitteiden käyttöä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella rajoitettu Vantaan Kuninkaalassa Tikkurila Oyj:n Vantaan toimipaikan läheisyydessä. Rajoituksen perusteena on toimipaikassa varastoitavat palavat kemikaalit, joiden syttymisriski halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Toimipisteessä syttynyt tulipalo voi aiheuttaa vakavaa vaaraa lähialueelle. Ilotulitteiden käyttö rajoitusalueella on rangaistavaa ja kieltoa valvoo poliisi.

Rajoitusalue: Keravanjoen, Jokiniementien, Heidehofintien, Tikkurilan maalitehtaan lounaispuolella ilmansuunnassa kaakko-luode kulkevan kevyen liikenteen väylän sekä rautatien väliin jäävällä alueella. Mainitut kadut sekä Keravanjoki kuuluvat alueisiin, joilla käyttö on kielletty.

Muilla alueilla ilotulitteiden käyttö on sallittua vuodenvaihteessa 31.12-1.1. klo 18.00-02.00 välisenä aikana. 

Lisätietoa ilotulitteista löydät esimerkiksi Tukesin verkkosivuilta: 

https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/ilotulitteet 

Pelastusviranomaiset havaitsivat puutteita myymälöiden palo- ja poistumisturvallisuudessa

Pe, 20/12/2019 - 14:58
20/12/2019 - 14:58

Uudenmaan pelastuslaitokset tekivät 25.11.–5.12.2019 valvontakäyntejä myymälöihin. Valvonta tehtiin ensimmäistä kertaa tiiviisti pelastuslaitosten yhteistyössä, samalla aiheella sekä ajankohdalla. Valvonnan piirissä oli yhteensä 282 myymälää ympäri Uuttamaata. Pelastusviranomaisen osalta valvonnan tavoitteena oli kiinnittää huomiota etenkin palo- ja poistumisturvallisuuteen.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat totesivat valvontakäynneillä, että poistumisturvallisuuden osalta on parannettavaa. Noin 60 prosentissa tarkastetuista kohteista havaittiin huomautettavaa.  

Pelastuslaitosten edustajat toivovat kaupan alan toimijoiden kiinnittävän huomiota erityisesti poistumisreittien esteettömyyteen myös joulun ja black fridayn kaltaisten myyntitapahtumien kiireistä huolimatta. Poistumisreittien tulee olla käytettävissä ja näkyvästi opastettuna aina myymälöiden ollessa avoinna. Yleisin havaittu puute oli poistumisreiteillä säilytettävät tavarat. Lisäksi pelastuslaitokset antoivat valvontakäynneillä huomautuksia muun muassa liittyen alkusammutuskaluston kuntoon ja käytettävyyteen.

Valvontakäynnit ajoitettiin tarkoituksella loppuvuoteen, jolloin vilinää ja vilskettä riittää myymälöissä normaalia enemmän. Valvonnan kautta pelastuslaitokset puuttuvat turvallisuuspuutteisiin, ehkäisevät onnettomuuksia ennalta ja kannustavat yrityksiä ottamaan turvallisuusasiat vakavasti. Turvallisuus on yhteinen asia, johon niin yritykset kuin yksityishenkilöt, voivat omilla teoillaan merkittävästi vaikuttaa.

Teemavalvonnoissa tarkastettiin yhteensä 282 myymälää.

Yhteistyössä Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019 hyväksyttyä

Ti, 10/12/2019 - 17:44
10/12/2019 - 17:44

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019 hyväksyttiin muun muassa talousarvio, investointisuunnitelma, käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020 sekä taksojen ja maksujen tarkistaminen. Lisäksi päätettiin perustaa viisi uutta virkaa. Kaikki asiat hyväksyttiin tehtyjen esitysten mukaisesti.

Esityslista verkossa

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019

To, 05/12/2019 - 13:04
05/12/2019 - 13:04

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on 10.12.2019 esillä muun muassa talousarvio, investointisuunnitelma, käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020 sekä taksojen ja maksujen tarkistaminen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Vantaan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2019 vahvistanut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sitovat tavoitteet: liikeylijäämä 0 euroa ja investoinnit 2,3 milj. euroa. Johtokunnalle esitetään vahvistettavaksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodeksi 2020 ja investointisuunnitelma vuodeksi 2020

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma 2020

Talousarvion pohjalta on valmisteltu pelastuslaitoksen vuoden 2020 käyttösuunnitelma sekä vuoden 2020 toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman painotukset ovat asiakasvaikuttavuus, tavoitteellisuus ja työhyvinvointi. Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi em. suunnitelmat

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen alueen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuudet

Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-Peijas alueen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden maksuosuudet ensihoidosta vuodelle 2020.

Muutos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluista perittäviin taksoihin ja maksuihin

Johtokunnalle esitetään, että se muuttaisi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluista perittäviä maksuja ja taksoja 1.1.2020 alkaen siten, että erheellisistä paloilmoituksista perittävä maksu on 1127,94 €. ja että valvontatoiminnasta perittävä maksu perustuu 49,20 € tuntihintaan. Maksut peritään taksataulukon mukaisesti. Lisäksi esitetään, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei peri maksua tarjoamistaan turvallisuuskoulutuspalveluista ja että turvallisuuskoulutusten kohderyhmiksi vahvistetaan kuntien henkilöstö, lapset ja nuoret elinkaarimallin mukaisesti sekä erityisryhmät ja seniorit sekä ne toimijat, jotka tuottavat palveluita edellä mainituille kohderyhmille sopimusperusteisesti (kuten esimerkiksi yksityiset paiväkodit ja hoitolaitokset). Taustalla on yhdenmukaistaa Uudenmaan alueen pelastuslaitosten maksupolitiikka.

Virkojen perustamisesityksiä

Johtokunnalle esitetään perustettavaksi seuraavat virat

Pelastuspäällikkö, esityksenä on uuden pelastuspäällikön viran perustaminen 1.1.2020 alkaen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta organisoidaan uudelleen 1.1.2020 alkaen ja pelastuspäällikön virka tarvitaan johtamaan pelastustoiminnan ohjausta. Pelastuspäällikkö tulosyksikön päällikkönä johtaa tulosyksikölle määritettyjen palvelujen toimintaa, taloutta, henkilöstöresursseja sekä asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallintaa. Asettaa johtamiensa palveluiden tavoitteet ja huolehtii niiden toteuttamisesta sekä vastaa niiden seurannasta, ohjauksesta, raportoinnista ja kehittämisestä. Toimii tulosyksikön esimiehenä. Toimii pelastusjohtajan sijaisena. Osallistuu pelastuslaitoksen strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Esityksen kustannukset katetaan lakkauttamalla apulaispelastusjohtajan virka ja lisäksi henkilöstömenoihin budjetoidulla määrärahalla

Kaksi viestijärjestelmäasiantuntijaa. Turvallisuusviranomaisten tietoliikenneverkkojen ja pelastustoimen uusien tietojärjestelmien (KEJO, HESU ja valvontasovellus) käyttöönotto edellyttää pelastuslaitoksen viestihuollon resurssien vahvistamista Esityksen kustannuksiin on varattu määräraha Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarviossa.

Kaksi palomiehen virkaa.  Palomies toimii alueen pelastusviranomaisena onnettomuuksien ehkäisytehtävissä ja palomiehenä pelastustehtävissä. Esityksen kustannuksiin on varattu määräraha Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarviossa.

Esityslista verkossa

Pelastuslaitokset tarkastavat Uudellamaalla myymälöitä joulusesongin alkaessa

To, 21/11/2019 - 13:27
21/11/2019 - 13:27

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset tekevät joulumyyntien aikaan valvontakäyntejä alueensa kaupallisiin yrityksiin. Tarkastuksilla valvotaan etenkin myymälöiden poistumisturvallisuutta.

Joulusesongin aikaan kaupoissa on tavallista enemmän tavaraa ja väkeä. Siksi turvallisuuteenkin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pelastusviranomaiset tarkastavat valvontakäynneillään esimerkiksi, ettei poistumisreiteillä säilytetä tavaraa tai etteivät joulumainokset ja -koristeet peitä poistumisopasteita näkyvistä. Lisäksi tarkastetaan muun muassa, että alkusammutuskalusto on helposti käyttöön otettavissa.

 Pelastuslaitosten tekemät tarkastukset ovat yrityksille maksuttomia. Ne ajoitetaan joulumyyntien aikaan, marras-joulukuun vaihteeseen.

Turvallisuusasiat tutuiksi myös kiireapulaisille 

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset kehottavat yrittäjiä perehdyttämään myös joulusesongin kiireapulaiset turvallisuusasioihin. On tärkeää, että lisätyövoimakin tuntee yrityksen keskeiset turvallisuuskäytännöt. Myös mainoksista ja joulukoristeista vastaavien tulee huomioida, että koristeet ja mainosmateriaalit on kiinnitetty siten, etteivät ne peitä näkyvistä poistumisopasteita. Koko henkilöstön tulee niin myymälän sisällä kuin ulkopuolellakin huolehtia, ettei lavoja, lisähyllyjä tai muuta tavaraa säilytetä poistumisreiteillä ja poistumisovien edessä. Kiireellisissä hätätilanteissa asiakkaiden on tärkeää päästä poistumaan sisätiloista heitä lähimpänä olevien poistumisreittien kautta. Nämä reitit poikkeavat yleensä asiakkaiden normaalisti käyttämistä kulkuväylistä. Turvallisuus luodaan yhteistyössä.

Uudenmaan pelastuslaitokset kannustavat kauppoja huolehtimaan hyvästä turvallisuuskulttuurista myös joulumyyntien aikaan. 

Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset 

Lisätiedot medialle:

 Helsingin kaupungin pelastuslaitos: palopäällikkö, Anja Aatsinki, p. 09 310 1651 (vaihde).

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: palotarkastaja, Ari Päivärinta, p. 020 1111 400 (vaihde).

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: vanhempi palotarkastaja, Anette Aschan, p. 09 8394 0000 (vaihde).

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: johtava palotarkastaja, Janne Rautasuo, p. 09 8162 8699 (vaihde).

Tiedustelut ruotsiksi: palotarkastaja Göran Forsell, p. 020 1111 400 (vaihde / Itä-Uudenmaan pelastuslaitos).

Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto Kalle Kupariselle Havukosken asemalta

To, 21/11/2019 - 13:20
21/11/2019 - 13:20

Palosuojelurahaston vuoden 2019 Innovaatiopalkinnon jaetun ensimmäisen palkinnon saivat erikoistutkija Marko Hassinen sammutustähystimen kehittämisestä sekä palomies Kalle Kuparinen sammutus- ja raivaustyöskentelyyn käytettävästä seinätuesta.

Sammutustähystin mahdollistaa sammutustyön rakennuksen ulkopuolelta ja vähentää palomiesten altistumista. Seinätuki parantaa pelastushenkilöstön työturvallisuutta ja tekee tikaskaluston käytöstä monipuolisempaa.

Innovaatiopalkinnon saajat julkistettiin torstaina 21. marraskuuta pelastustoimen ajankohtaispäivillä Joensuussa. Palkinnon suuruus on yhteensä 20 000 euroa, josta molemmille voittajille myönnettiin 10 000 euroa.

Kalle Kuparisen kehittämä seinätuki on tikaskalustoon asennettava lisäosa. Seinätuen avulla tikkailla työskentelystä tulee turvallisempaa ja tikkaiden käyttö pelastustoiminnassa monipuolistuu. Seinätuki ei edellytä suuria investointeja tai rakenteellisia muutoksia tikkaisiin, vaan se sopii jo käytössä olevaan tikaskalustoon. Seinätuki on myös helppo sijoittaa pelastusajoneuvoon pienen kokonsa ansiosta.

– Parasta seinätuessa on sen helppokäyttöisyys. Seinätuen materiaali on alumiinia, jonka johdosta tuote on kevyt. Seinätuki on myös nopeasti paikalleen kiinnitettävä. Tuote on suunniteltu käyttäjien tarpeeseen, kertoo Kalle Kuparinen.

Innovaation avulla pelastaja pystyy säätämään tikkaiden etäisyyttä seinästä työskentelyyn paremmin sopivaksi. Näin tikkaiden kulmasta tulee loivempi, mikä mahdollistaa tukevamman asennon ja antaa käsille lisää työskentelytilaa. Paremmalla ja tukevammalla työskentelyasennolla vältetään muun muassa putoamisvaara sekä parannetaan työturvallisuutta.

Seinätuen ansiosta esimerkiksi sammutinleikkuria voidaan käyttää tehokkaammin, sillä sen avulla tikkailta voi käyttää leikkuria turvallisesti. Seinätuki mahdollistaa myös muunlaisten sammutusmenetelmien käytön.

– Keksinnön lähtökohtana oli kehittää ratkaisu siihen, miten sammutinleikkuria voitaisiin hyödyntää paremmin. Matkan varrella tulleiden vinkkien pohjalta tuote on saatu soveltumaan monipuolisesti erilaisiin pelastus- ja raivaustehtäviin. Seuraavaksi toivon, että sopiva yritys ryhtyisi valmistamaan seinätukea palokuntien käyttöön, kertoo Kuparinen.

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos onnittelee Kalle Kuparista hienon innovaation johdosta.

 

Kalle Kuparinen kuvassa oikealla.

Sivut