Ajankohtaista

20/12/2019 - 14:58

Uudenmaan pelastuslaitokset tekivät 25.11.–5.12.2019 valvontakäyntejä myymälöihin. Valvonta tehtiin ensimmäistä kertaa tiiviisti pelastuslaitosten yhteistyössä, samalla aiheella sekä ajankohdalla. Valvonnan piirissä oli yhteensä 282 myymälää ympäri Uuttamaata. Pelastusviranomaisen osalta valvonnan tavoitteena oli kiinnittää huomiota etenkin palo- ja poistumisturvallisuuteen.

Pelastuslaitoksen palotarkastajat totesivat valvontakäynneillä, että poistumisturvallisuuden osalta on parannettavaa. Noin 60 prosentissa tarkastetuista kohteista havaittiin huomautettavaa.  

Pelastuslaitosten edustajat toivovat kaupan alan toimijoiden kiinnittävän huomiota erityisesti poistumisreittien esteettömyyteen myös joulun ja black fridayn kaltaisten myyntitapahtumien kiireistä huolimatta. Poistumisreittien tulee olla käytettävissä ja näkyvästi opastettuna aina myymälöiden ollessa avoinna. Yleisin havaittu puute oli poistumisreiteillä säilytettävät tavarat. Lisäksi pelastuslaitokset antoivat valvontakäynneillä huomautuksia muun muassa liittyen alkusammutuskaluston kuntoon ja käytettävyyteen.

Valvontakäynnit ajoitettiin tarkoituksella loppuvuoteen, jolloin vilinää ja vilskettä riittää myymälöissä normaalia enemmän. Valvonnan kautta pelastuslaitokset puuttuvat turvallisuuspuutteisiin, ehkäisevät onnettomuuksia ennalta ja kannustavat yrityksiä ottamaan turvallisuusasiat vakavasti. Turvallisuus on yhteinen asia, johon niin yritykset kuin yksityishenkilöt, voivat omilla teoillaan merkittävästi vaikuttaa.

Teemavalvonnoissa tarkastettiin yhteensä 282 myymälää.

Yhteistyössä Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset

10/12/2019 - 17:44

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa 10.12.2019 hyväksyttiin muun muassa talousarvio, investointisuunnitelma, käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020 sekä taksojen ja maksujen tarkistaminen. Lisäksi päätettiin perustaa viisi uutta virkaa. Kaikki asiat hyväksyttiin tehtyjen esitysten mukaisesti.

Esityslista verkossa

 

05/12/2019 - 13:04

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on 10.12.2019 esillä muun muassa talousarvio, investointisuunnitelma, käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020 sekä taksojen ja maksujen tarkistaminen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Vantaan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2019 vahvistanut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sitovat tavoitteet: liikeylijäämä 0 euroa ja investoinnit 2,3 milj. euroa. Johtokunnalle esitetään vahvistettavaksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio vuodeksi 2020 ja investointisuunnitelma vuodeksi 2020

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttösuunnitelma ja toimintasuunnitelma 2020

Talousarvion pohjalta on valmisteltu pelastuslaitoksen vuoden 2020 käyttösuunnitelma sekä vuoden 2020 toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman painotukset ovat asiakasvaikuttavuus, tavoitteellisuus ja työhyvinvointi. Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi em. suunnitelmat

Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen alueen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuudet

Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-Peijas alueen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden maksuosuudet ensihoidosta vuodelle 2020.

Muutos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluista perittäviin taksoihin ja maksuihin

Johtokunnalle esitetään, että se muuttaisi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluista perittäviä maksuja ja taksoja 1.1.2020 alkaen siten, että erheellisistä paloilmoituksista perittävä maksu on 1127,94 €. ja että valvontatoiminnasta perittävä maksu perustuu 49,20 € tuntihintaan. Maksut peritään taksataulukon mukaisesti. Lisäksi esitetään, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei peri maksua tarjoamistaan turvallisuuskoulutuspalveluista ja että turvallisuuskoulutusten kohderyhmiksi vahvistetaan kuntien henkilöstö, lapset ja nuoret elinkaarimallin mukaisesti sekä erityisryhmät ja seniorit sekä ne toimijat, jotka tuottavat palveluita edellä mainituille kohderyhmille sopimusperusteisesti (kuten esimerkiksi yksityiset paiväkodit ja hoitolaitokset). Taustalla on yhdenmukaistaa Uudenmaan alueen pelastuslaitosten maksupolitiikka.

Virkojen perustamisesityksiä

Johtokunnalle esitetään perustettavaksi seuraavat virat

Pelastuspäällikkö, esityksenä on uuden pelastuspäällikön viran perustaminen 1.1.2020 alkaen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta organisoidaan uudelleen 1.1.2020 alkaen ja pelastuspäällikön virka tarvitaan johtamaan pelastustoiminnan ohjausta. Pelastuspäällikkö tulosyksikön päällikkönä johtaa tulosyksikölle määritettyjen palvelujen toimintaa, taloutta, henkilöstöresursseja sekä asiakkuuksien ja kumppanuuksien hallintaa. Asettaa johtamiensa palveluiden tavoitteet ja huolehtii niiden toteuttamisesta sekä vastaa niiden seurannasta, ohjauksesta, raportoinnista ja kehittämisestä. Toimii tulosyksikön esimiehenä. Toimii pelastusjohtajan sijaisena. Osallistuu pelastuslaitoksen strategiseen johtamiseen ja kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Esityksen kustannukset katetaan lakkauttamalla apulaispelastusjohtajan virka ja lisäksi henkilöstömenoihin budjetoidulla määrärahalla

Kaksi viestijärjestelmäasiantuntijaa. Turvallisuusviranomaisten tietoliikenneverkkojen ja pelastustoimen uusien tietojärjestelmien (KEJO, HESU ja valvontasovellus) käyttöönotto edellyttää pelastuslaitoksen viestihuollon resurssien vahvistamista Esityksen kustannuksiin on varattu määräraha Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarviossa.

Kaksi palomiehen virkaa.  Palomies toimii alueen pelastusviranomaisena onnettomuuksien ehkäisytehtävissä ja palomiehenä pelastustehtävissä. Esityksen kustannuksiin on varattu määräraha Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuoden 2020 talousarviossa.

Esityslista verkossa

21/11/2019 - 13:27

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset tekevät joulumyyntien aikaan valvontakäyntejä alueensa kaupallisiin yrityksiin. Tarkastuksilla valvotaan etenkin myymälöiden poistumisturvallisuutta.

Joulusesongin aikaan kaupoissa on tavallista enemmän tavaraa ja väkeä. Siksi turvallisuuteenkin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pelastusviranomaiset tarkastavat valvontakäynneillään esimerkiksi, ettei poistumisreiteillä säilytetä tavaraa tai etteivät joulumainokset ja -koristeet peitä poistumisopasteita näkyvistä. Lisäksi tarkastetaan muun muassa, että alkusammutuskalusto on helposti käyttöön otettavissa.

 Pelastuslaitosten tekemät tarkastukset ovat yrityksille maksuttomia. Ne ajoitetaan joulumyyntien aikaan, marras-joulukuun vaihteeseen.

Turvallisuusasiat tutuiksi myös kiireapulaisille 

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset kehottavat yrittäjiä perehdyttämään myös joulusesongin kiireapulaiset turvallisuusasioihin. On tärkeää, että lisätyövoimakin tuntee yrityksen keskeiset turvallisuuskäytännöt. Myös mainoksista ja joulukoristeista vastaavien tulee huomioida, että koristeet ja mainosmateriaalit on kiinnitetty siten, etteivät ne peitä näkyvistä poistumisopasteita. Koko henkilöstön tulee niin myymälän sisällä kuin ulkopuolellakin huolehtia, ettei lavoja, lisähyllyjä tai muuta tavaraa säilytetä poistumisreiteillä ja poistumisovien edessä. Kiireellisissä hätätilanteissa asiakkaiden on tärkeää päästä poistumaan sisätiloista heitä lähimpänä olevien poistumisreittien kautta. Nämä reitit poikkeavat yleensä asiakkaiden normaalisti käyttämistä kulkuväylistä. Turvallisuus luodaan yhteistyössä.

Uudenmaan pelastuslaitokset kannustavat kauppoja huolehtimaan hyvästä turvallisuuskulttuurista myös joulumyyntien aikaan. 

Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset 

Lisätiedot medialle:

 Helsingin kaupungin pelastuslaitos: palopäällikkö, Anja Aatsinki, p. 09 310 1651 (vaihde).

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos: palotarkastaja, Ari Päivärinta, p. 020 1111 400 (vaihde).

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: vanhempi palotarkastaja, Anette Aschan, p. 09 8394 0000 (vaihde).

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: johtava palotarkastaja, Janne Rautasuo, p. 09 8162 8699 (vaihde).

Tiedustelut ruotsiksi: palotarkastaja Göran Forsell, p. 020 1111 400 (vaihde / Itä-Uudenmaan pelastuslaitos).

21/11/2019 - 13:20

Palosuojelurahaston vuoden 2019 Innovaatiopalkinnon jaetun ensimmäisen palkinnon saivat erikoistutkija Marko Hassinen sammutustähystimen kehittämisestä sekä palomies Kalle Kuparinen sammutus- ja raivaustyöskentelyyn käytettävästä seinätuesta.

Sammutustähystin mahdollistaa sammutustyön rakennuksen ulkopuolelta ja vähentää palomiesten altistumista. Seinätuki parantaa pelastushenkilöstön työturvallisuutta ja tekee tikaskaluston käytöstä monipuolisempaa.

Innovaatiopalkinnon saajat julkistettiin torstaina 21. marraskuuta pelastustoimen ajankohtaispäivillä Joensuussa. Palkinnon suuruus on yhteensä 20 000 euroa, josta molemmille voittajille myönnettiin 10 000 euroa.

Kalle Kuparisen kehittämä seinätuki on tikaskalustoon asennettava lisäosa. Seinätuen avulla tikkailla työskentelystä tulee turvallisempaa ja tikkaiden käyttö pelastustoiminnassa monipuolistuu. Seinätuki ei edellytä suuria investointeja tai rakenteellisia muutoksia tikkaisiin, vaan se sopii jo käytössä olevaan tikaskalustoon. Seinätuki on myös helppo sijoittaa pelastusajoneuvoon pienen kokonsa ansiosta.

– Parasta seinätuessa on sen helppokäyttöisyys. Seinätuen materiaali on alumiinia, jonka johdosta tuote on kevyt. Seinätuki on myös nopeasti paikalleen kiinnitettävä. Tuote on suunniteltu käyttäjien tarpeeseen, kertoo Kalle Kuparinen.

Innovaation avulla pelastaja pystyy säätämään tikkaiden etäisyyttä seinästä työskentelyyn paremmin sopivaksi. Näin tikkaiden kulmasta tulee loivempi, mikä mahdollistaa tukevamman asennon ja antaa käsille lisää työskentelytilaa. Paremmalla ja tukevammalla työskentelyasennolla vältetään muun muassa putoamisvaara sekä parannetaan työturvallisuutta.

Seinätuen ansiosta esimerkiksi sammutinleikkuria voidaan käyttää tehokkaammin, sillä sen avulla tikkailta voi käyttää leikkuria turvallisesti. Seinätuki mahdollistaa myös muunlaisten sammutusmenetelmien käytön.

– Keksinnön lähtökohtana oli kehittää ratkaisu siihen, miten sammutinleikkuria voitaisiin hyödyntää paremmin. Matkan varrella tulleiden vinkkien pohjalta tuote on saatu soveltumaan monipuolisesti erilaisiin pelastus- ja raivaustehtäviin. Seuraavaksi toivon, että sopiva yritys ryhtyisi valmistamaan seinätukea palokuntien käyttöön, kertoo Kuparinen.

 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos onnittelee Kalle Kuparista hienon innovaation johdosta.

 

Kalle Kuparinen kuvassa oikealla.

28/10/2019 - 08:31

Miksi ambulanssi ei aina vie sairaalaan

Onko sinulle tai tutullesi käynyt niin, että hätänumeroon soitettuasi paikalle tulee ambulanssi, mutta lopputuloksena on, että ambulanssi ei viekään päivystykseen, vaan olet saanut kotonasi hoidon ja hoito- sekä toimintaohjeet. Ensihoitajien tekemän tilannearvion perusteella, noin 60 prosenttia tehdyistä hälytyksistä ei johda kuljetukseen. Usein potilaan edun mukaista on, että hoito toteutetaan kotona ja potilasta ei rasiteta päivystyskäynnillä.

Mitä hätänumeroon soiton jälkeen tapahtuu

Kun soitat hätänumeroon 112, hälytyskeskuspäivystäjä kuuntelee sinua ja tekee tarvittaessa lisäkysymyksiä sekä tekee arvion avuntarpeesta. Jos päivystäjä arvioi, että paikalle tarvitaan ensihoitoyksikkö, hän tekee hälytyksen. Hälytys tehdään usein jo puhelun aikana, joten älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan. Paikalle lähtee yleensä lähin vapaa yksikkö, joka voi toisinaan olla myös paloauto. Myös palomiehet on koulutettu toimimaan tilanteessa ja aloittamaan tarvittavan hoidon.

Miten kuljetustarve arvioidaan

Kun ensihoitajat saapuvat paikalle, he tekevät arvion potilaan tilanteesta ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Ensihoitajat ovat koulutettuja terveysalan ammattilaisia ja toisinaan he pystyvät antamaan potilaalle hänen tarvitsemansa hoidon paikan päällä. Ambulanssissa on melko kattava välineistö tutkimusten tekemiseen sekä hoidon antamiseen.

Ensihoitaja Katri Pohjamo kertoo, että ensihoitoyksikössä työskentelee kaksi ensihoitajaa. He tutkivat potilaan tarkasti ja tekevät lisäkysymyksiä. Jos paikalla todetaan, että tilanne ei edellytä kuljetusta ambulanssilla sairaalaan, he antavat jatkohoito-ohjeet. Ambulanssien on oltava aina valmiudessa hoitamaan kiireelliset ensihoitotehtävät, joten kiireettömissä tapauksissa he antavat ohjeet esimerkiksi jatkohoitoa tai taksikuljetusta varten. Erittäin tärkeä tehtävä ensihoitajilla onkin nykyään hoidon ja palvelun tarpeen arviointi, kertoo Katri Pohjamo. Toisinaan paikalle voidaan pyytää esimerkiksi kotisairaanhoito tai joku muu palveluntarjoaja.

Yhä useammin potilaan edun mukaista on, että häntä ei kuljeteta päivystykseen, sillä kuljettaminen ja saattaa rasittaa häntä suotta. Tällöin pyydetään paikalle läheinen, joka voi tarkkailla vointia. Päivystyksessä myös ambulanssilla tuodut potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksen mukaan. Ensihoidon vastuulääkäri Juhana Hallikainen kertoo, että ensihoitajille on määritelty ohjeet, miten he toimivat erilaisissa tilanteissa. Taustalla on valtakunnalliset ohjeet ja suositukset. Paikanpäältä ensihoitajat voivat tarvittaessa konsultoida ensihoidon vastuulääkäriä tai lääkintäesimiestä.

Hoidon tarve arvioidaan aina sen hetkisen tilanteen mukaan. Se on saattanut muuttua siitä, kun hälytys on tehty tai se voi muuttua sen jälkeen, kun ensihoitajat ovat poistuneet. Jos tilanne muuttuu, tulee aina soittaa hälytysnumeroon uudelleen.

Omavastuu on 25 euroa

Yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus on sama, olipa kyseessä Kelataksin tai ambulanssi. Voit saada korvauksen taksimatkasta, kun tilaat sen alueellisesta tilausnumerosta terveydentilasi tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Jos joudut käyttämään taksia terveydentilasi vuoksi, tarvitset siitä terveydenhuollon antaman todistuksen. Lisätietoa löytyy  https://www.kela.fi/taksimatkat

 

Miten toimit hätätilanteessa

• Soita hätäpuhelu (112) itse, jos voit.
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Kerro tarkka osoite ja kunta.
• Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
• Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
• Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan.
• Opasta auttajat paikalle.
• Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.

Milloin et soita hätänumeroon 112?

• kiireettömissä tilanteissa
• kysely- tai tiedustelutarkoituksessa
• häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa: sähkökatkokset, liikenneruuhkat

Terveystietonumerosta 116117 saat neuvontaa

Soita päivystysapuun 116 117 ennen kuin harkitset lähtöä päivystykseen. Jos kyseessä on hätätilanne, soita hätänumeroon 112. Päivystysavussa sinua auttavat terveydenhuollon ammattilaiset, eli oman alueesi päivystyspalvelun sairaanhoitajat, jotka tekevät puhelimitse arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta paikallisten ohjeiden mukaisesti. Päivystysavusta saat myös yleisempää neuvontaa ja ohjausta mahdollisesti päivystyskäyntiä tarvitseviin vaivoihin. Päivystysapuun soittamalla saat ammattilaisen apua vaivaasi ja tiedon onko vaivan vuoksi hakeuduttava hoitoon päivystysaikana.

Katri Pohjamo: ”Olemme tutkineet teidät ja tilanne ei tällä hetkellä edellytä välitöntä kuljetusta päivystykseen. On teidän etunne mukaista, että jäätte kotiin lepäämään ja seuramaan oireita. Kannattaa pyytää luoksenne joku, joka voi seurata vointianne. Mikäli vointinne heikkenee, ottakaa uudelleen yhteyttä. ”

 

 

04/10/2019 - 08:58

Osaatko toimia, jos teillä kärähtää? Tervetuloa tutustumaan kerrostaloasumisen paloturvallisuuteen ja harjoittelemaan alkusammutusta tai tutustumaan pelastuskalustoon!

 

Asukasillan aluksi pidetään lyhyt esittely kerrostalojen paloturvallisuudesta ja suurimmista paloturvallisuusriskeistä alueella, minkä jälkeen on varattu aikaa vapaalle keskustelulle ja kysymyksille. Asukasilloissa on myös mahdollisuus tutustua alueenne sopimuspalokuntien toimintaan.

Aikataulu:

 

Hyvinkää ti 22.10. klo 18:00 alkaen, Hyria Hyvinkää, Kauppalankatu 18, Hyvinkää

Hyvinkää ti 12.11. klo 18:00 alkaen, Hyria Hyvinkää, Kauppalankatu 18, Hyvinkää

Molemmissa illoissa tarjolla mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Hakunila ti 22.10. klo 18:00 alkaen, Lehtikuusen koulu -Kaarna, auditorio, Hiirakkotie 9, Vantaa

 

Mahdollisuus tutustua sopimuspalokuntamme sammutuskalustoon ennen illan alkua!

Hakunila ke 13.11. klo 18:00 alkaen, Lehtikuusen koulu -Kaarna, auditorio, Hiirakkotie 9, Vantaa

 

Mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Myyrmäki to 24.10. klo 18:00 alkaen, Kilterin koulu, ruokala, Iskospolku 8, Vantaa

 

Myyrmäki to 14.11. klo 18:00 alkaen, Kilterin koulu, auditorio, Iskospolku 8, Vantaa

Molemmissa illoissa tarjolla mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Rajamäki to 24.10. klo 18:00 alkaen, Seitsemän veljeksen koulu, ruokala, Keskusraitti 1, Nurmijärvi

 

Mahdollisuus kokeilla alkusammutusta!

Järjestäjänä toimivat alueemme sopimuspalokunnat.  

 

Paikalla kysymyksiinne vastaamassa myös palotarkastaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

17/06/2019 - 13:55

Mietityttääkö juhannuskokon polttaminen?

Muistilista kokon polttoon:
1. Kokon polttaminen ei ole sallittua metsäpalovaroituksen aikana. Näillä näkymin metsäpalovaroitus on voimassa myös juhannuksen aikaan. Ajankohtaiset varoitukset löydät ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
 
Jos metsäpalovaroitus poistuu
2. Muista hankkia maanomistajalta lupa kokon polttoon.
3. Rakenna kokko palamattomalle alustalle ja varaudu riittävillä sammutusvälineillä. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä.
4. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta. Vartioi kokkoa palamisen ajan ja sammuta se lopuksi vedellä. Muista siivota jäljet.
Lisää tietoa avotulen teon rajoituksista pelastustoimen sivuilta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toivottaa kaikille turvallista juhannuksen aikaa!

16/05/2019 - 13:55

Pelastuslaitoksen johtokunnassa 22.5. on esillä osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2019 sekä talousarvio ja investointisuunnitelma 2020.

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsauksessa 1.1. - 30.4.2019 todetaan, että alkuvuoden toiminta pelastustoimessa ja ensihoidossa on sujunut suunnitelmien mukaisesti eikä toimintaympäristössä ole tapahtunut yllättäviä muutoksia maakuntauudistuksen kaatumista lukuun ottamatta.

Uudenmaan alueen pelastuslaitosten yhteisen riskianalyysin valmistelu jatkuu. Valvonnan painopisteinä on alueet, joilla pelastustoimen toimintavalmius on hyvää tasoa heikompi, vaarallisten kemikaalien varastointi kaupassa, koulujen sivistystoimien sekä kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtävä valvonnallinen yhteistyö sekä alueella olevien maatilojen valvonnallinen tarkastelu ja valvonnallisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu tulevien vuosien valvontaa ajatellen. Palontutkintaa ja siitä saatavien tulosten hyödyntämistä on ryhdytty kehittämään parantamalla palontutkinnan laatua ja määrittelemällä aiempaa selkeämmin palontutkintaan liittyvää vastuutusta.

Vuoden 2019 ensimmäisellä kolmanneksella pelastustoiminnan tehtävät kasvoivat hiukan, noin 70 tehtävällä. Tulipalossa menehtyi kaksi henkilöä: Tuusulassa ja Vantaalla. Alueellamme sattui yksi suuronnettomuudeksi luokiteltavaa onnettomuus Vantaalla (vahinkojen arvo yli 500 000 euroa). Kyseessä oli kerrostaloalueen autotallin palo, jossa tuhoutui 20 henkilöautoa. Henkilövahingot ovat vähentyneet useana vuotena peräkkäin. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 16 henkilöä (21, 2018 ja 27, 2017). Onnettomuuksissa loukkaantui 240 henkilöä.  Kuiva kevät on kasvattanut maastopalojen määrää 32 (6), myös liikennevälinepaloja on sattunut tavanomaista enemmän 61 (42). Tahallisten tulipalojen osuus on edellisen vuoden tasolla 39 ja 39%.

Ensihoitotehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3 %. Suoritettujen ensihoitotehtävien kiireellisyysjakauma vaihtelee merkittävästi alueiden välillä, joka johtuu erilaisista ensihoitojärjestelmistä.

Pelastuslaitoksen toiminta ja talous on vuoden ensimmäisellä kolmanneksella toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Liikeylijäämä on ylittänyt talousarvion 382 teur. Pelastustoiminnan osalta liikeylijäämä huhtikuun lopussa on noin 400 teur ja ensihoidossa liikealijäämä on noin -21 teur.

Vantaan valtuuston asettama sitova tavoite pelastuslaitoksen investoinneille vuodelle 2019 on 2,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan määrärahojen suuruisina.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, 050 31545385, Jorma Alho, 040 718 1884

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Pelastuslaitos on valmistellut pelastustoimen valtakunnallisen strategian 2025, pelastuslaitoksen oman strategian ja kuntien strategioiden sekä ensihoidon ja pelastustoimen palvelutasopäätösten pohjalta vuoden 2020 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valmistelun perustana on lisäksi käytetty toimintaympäristöanalyysia ja riskienarviointia.

Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut pelastustoimen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuuden korottaminen kustannustasoa vastaavaksi.  Tulevat palkankorotukset on arvioitu talousarviovalmistelussa olevan 1% palkkasummasta. Palkankorotusten lisäksi pelastuslaitoksen tulee varautua täysimääräisten lomarahojen maksuun vuonna 2020.

Pelastuslaitos on käynyt alustavia neuvotteluja HYKS-Peijaksen ja HUS Ensihoidon kanssa Ruskeasannan paloasemalle sijoitetun ambulanssin EKU6232, nykyisin valmiudessa joka päivä klo 9-23, muuttamisesta ympärivuorokautiseksi. Muutoksesta aiheutuu noin 300 000 € lisäkustannus, mikä on huomioitu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alustavassa vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Lopullinen päätös ambulanssin valmiuden muutoksesta varmistuu HUS-ensihoidon käytyä neuvottelut kuntien kanssa.

Pelastuslaitoksen ICT -kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kun vuoden 2019 aikana käyttöön tulevat turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Vuonna 2020 otetaan käyttöön turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä (KEJO), pelastuslaitosten valvontasovellus valvonnan ja sen raportoinnin tarpeisiin sekä kuuden pelastuslaitoksen yhteisenä hankinta toteutettu operatiivinen henkilöstönsuunnitteluohjelmisto. Käynnissä olevassa pelastuslaitoksen kehittämishankkeessa on todettu pelastuslaitoksen oman tietohallinnon tarvitsevan lisää myös henkilöresursseja selviytyäkseen kaikista suunnitelluista tietojärjestelmähankkeista. Pelastuslaitos esittää pelastuslaitoksen viestihuollon vahvistamista yhdellä henkilöllä.

Pelastuslaitoksen resurssien suunnittelun vastuulle on tullut sopimuspalokuntalaisten fyysisen työkyvyn seuranta ja sen vaatima työterveyshuolto sekä operatiivisen henkilöstön osaamisen seurannalle ja ylläpidolle on asetettu lisää vaatimuksia. Pelastuslaitoksella on tarve vahvistaa operatiivisen henkilöstön resurssiensuunnittelua yhdellä henkilöllä.

Palomestareiden työajan muutoksen vaatima henkilöresurssien lisäys toteutettiin keväällä 2019 muuttamalla kahden ylipalomiehen virka palomestarin viraksi. Pelastuslaitos esittää kahden palomiehen viran perustamista pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn säilyttämiseksi entisellään.

Kivistö-Klaukkala alueen pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden turvaamiseksi tehty suunnitelma Luhtaanmäen paloasemasta, jonka toteutuksen myötä Vantaan maksuosuuteen tulisi viiden henkilötyövuoden lisäys, siirretään myöhemmäksi vuoteen 2021, koska alueella ei ole tarvittavaa kunnallistekniikkaa paloaseman rakentamiseksi.

Johtokunta pyysi lausunnon toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuodelle 2020 alueen kunnilta. Lausunnot on saatu 13.5.2019 mennessä Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän kunnilta sekä Keravan kaupungilta. Lausunnoissaan kunnat pitävät pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmaan pääosin hyvänä, mutta toivovat kuntien kanssa tehtävän yhteistyön parantamista, kohdennettuja palveluita esim. ikäihmisille sekä toiminnan tehostamista. Kustannusnousua kunnat pitävät liian suurena, ja osa kunnista rajoittaisi kustannusnousun samalle tasolle kuin muussa kuntien toiminnoissa.

Johtokunnalle esitetään jatkettavaksi vuoden 2020 talousarvion, toimintasuunnitelman ja investointisuunnitelman valmistelua ja esitettäväksi Vantaan kaupunginvaltuustolle, että Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen sitovat erät ovat liikeylijäämä 0 euroa sekä investointien 2 300 000 määräraha.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, 050 31545385, Jorma Alho, 040 718 1884

 

 

Esityslista

17/04/2019 - 11:18

Kauniit pääsiäiskelit voivat houkutella monenlaisiin puutarhahommiin. Kaikenlainen kulottaminen ja puutarhajätteiden poltto tulee tänä pääsiäisenä kuitenkin unohtaa, sillä ruohikkopalovaara on ennusteen mukaan voimassa eteläisessä Suomessa loppuviikon ajan. Ilmatieteen laitoksen varoitukset voi katsoa sivuilta www.fmi.fi/varoitukset.

 

”Lumen alta esiin tullut viimevuotinen kuiva ruoho- ja lehtimassa on nyt erittäin syttymisherkkää ja pieneksi ajateltu poltto voi helposti levitä hallitsemattomaksi”, palopäällikkö Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa. ”Myös tuuliolosuhteet voivat yllättää. Tyyni aamu muuttuukin nopeasti tuuliseksi ja tuli karkaa ympäristöön”, Lallukka jatkaa. 

Uudenmaan alueella on huhtikuun aikana syttynyt 39 maastopaloa. Vuosittain juuri huhti-toukokuu on sesonkiaikaa puutarhajätteiden polton ja kulotuksen seurauksesta syttyneille maastopaloille. Noin 70 % maastopaloista aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. ”Tässä kuussa on Uudellamaalla sattunut 28 maastopaloa enemmän, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kelit ovat siis erittäin otolliset ruohikkopaloille. Viime päivien kuiva ja tuulinen sää on lisännyt olosuhteiden vaarallisuutta. Toivon kaikille oikein hyvää ja turvallista pääsiäistä, ilman avotulen tekoa!”, palopäällikkö toivottaa.

Avotulta ei saa sytyttää, jos on vaarana sen leviäminen maastoon

Ruohikko- tai metsäpalovaroituksen tai kovan tuulen aikana avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, jonka seurauksena tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä grillejä tai tiilistä valmistettuja tulisijoja, joista tulen leviämisvaaraa ei ole. Pelastuslaitos pyytää kaikkia kansalaisia huolehtimaan maastopalojen ennaltaehkäisystä. Myös lapsia tulee valvoa niin, etteivät he käsittele tulta ja erilaiset sytyttimet tulee pitää lasten ulottumattomissa. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa vahingoista ja vastuu on suuri, kun lähitienoon lisäksi voi palaa myös omia tai toisten rakennuksia.

 

Puutarhajätteiden osalta kunnat suosittelevat yleensä muuta hävitystapaa kuin polttaminen. Risut ja lehdet voi kompostoida omalla pihamaalla tai toimittaa maksutta jäteasemille. Haja-asutusalueilla puutarhajätteiden pienimuotoinen poltto voi olla sallittua mutta taajamissa se on pääsääntöisesti kielletty savuhaitan vuoksi. Tarkista oman kuntasi ympäristömääräykset puutarhajätteiden polttamisen osalta. Roskien ja rakennusjätteiden poltto on nykyisin kielletty kaikkialla.

 

Jos näet maastopalon, ilmoita asiasta välittömästi hätänumeroon 112. On tärkeää, että sammutustyöt päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi-sovelluksen lataamista kännykkään. Sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa onnettomuuspaikan tarkka sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti ja apu löytää nopeammin perille.

08/04/2019 - 15:56

Hälytyskeskuksen ilmoitus 9.4. n. klo 12.30 otsikolla ”Ilmaliikenneonnettomuus, suuri” koskee lentoaseman alueella tapahtuvaa harjoitusta. Kyseessä ei ole aito tilanne.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos harjoittelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla 9.4.2018 noin klo 12.30-16. Harjoitukset järjestetään yhdessä muiden viranomaisten ja alueella toimivien tahojen kanssa. Harjoitusalueena on pelastuskeskus Teknikontiellä sekä Ruskeasannan ambulanssiasema.

Kyseessä on ns. karttaharjoitus, eli pelastusajoneuvot eivät ole mukana harjoituksessa. Pelastusharjoituksista ei aiheudu häiriöitä matkustajaliikenteelle.

Pelastustyöt lento-onnettomuudessa edellyttävät viranomaisilta ja muilta toimijoilta saumatonta yhteistyötä ja harjoitusten avulla varmistetaan pelastustoimien sujuvuus kaikissa olosuhteissa.

26/03/2019 - 17:17

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa hyväksyttiin 26.3.2019 talousarvio ja investointisuunnitelma2020,Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:n avustushakemus, Pelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelun ja työajan hallinnan tietojärjestelmä, viestimestarin viran perustaminen ja pelastusjohtajan sijaisten määrääminen.

Lisätiedot Jyrki Landstedt, puh. 050 314 5385

Esityslista / pöytäkirja verkossa

22/03/2019 - 11:04

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa on esillä talousarvio ja investointisuunnitelma2020,Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:n avustushakemus, Pelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelun ja työajan hallinnan tietojärjestelmä, viestimestarin viran perustaminen ja pelastusjohtajan sijaisten määrääminen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma 2020

Pelastuslaitos on valmistellut vuoden 2020 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut pelastustoimen kuntien ja sairaanhoitoalueiden maksuosuuden korottaminen kustannustasoa vastaavaksi. Tulevat palkankorotukset on arvioitu talousarviovalmistelussa olevan 1% palkkasummasta. Palkankorotusten lisäksi pelastuslaitoksen tulee varautua täysimääräisten lomarahojen maksuun vuonna 2020.

Pelastuslaitoksen ICT -kustannukset lisääntyvät merkittävästi, kun vuoden 2019 aikana käyttöön tulevat turvallisuusviranomaisten verkko (TUVE) ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Vuonna 2020 otetaan käyttöön turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä (KEJO), pelastuslaitosten valvontasovellus valvonnan ja sen raportoinnin tarpeisiin sekä kuuden pelastuslaitoksen yhteisenä hankinta toteutettu operatiivinen henkilöstönsuunnitteluohjelmisto.

Käynnissä olevassa pelastuslaitoksen kehittämishankkeessa on todettu pelastuslaitoksen oman tietohallinnon tarvitsevan lisää myös henkilöresursseja selviytyäkseen kaikista suunnitelluista tietojärjestelmähankkeista. Pelastuslaitos esittää pelastuslaitoksen viestihuollon vahvistamista yhdellä henkilöllä.

Pelastuslaitoksen resurssien suunnittelun vastuulle on tullut sopimuspalokuntalaisten fyysisen työkyvyn seuranta ja sen vaatima työterveyshuolto sekä operatiivisen henkilöstön osaamisen seurannalle ja ylläpidolle on asetettu lisää vaatimuksia.

Pelastuslaitoksella on tarve vahvistaa operatiivisen henkilöstön resurssiensuunnittelua yhdellä henkilöllä. Palomestareiden työajan muutoksen vaatima henkilöresurssien lisäys toteutettiin keväällä 2019 muuttamalla kahden ylipalomiehen virka palomestarin viraksi. Pelastuslaitos esittää kahden palomiehen viran perustamista, jotta pelastuslaitoksen operatiivisen toimintakyvyn säilyttämiseksi entisellään.

Kivistö-Klaukkala alueen pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden turvaamiseksi on tehty suunnitelma Luhtaanmäen paloasemasta, jonka toteutuksen myötä Vantaan maksuosuuteen tulisi viiden henkilötyövuoden lisäys, siirretään myöhemmäksi vuoteen 2021, koska alueella ei ole tarvittavaa kunnallistekniikkaa paloaseman rakentamiseksi.

Johtokunnalle esitetään, että se lähettää esityksen pelastuslaitoksen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista vuodelle 2020 alueen kuntiin lausunnolle

Lisäksi käsittelyssä on

• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen urheilijat ry:n avustushakemus
• Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstösuunnittelun ja työajan hallinnan tietojärjestelmä
• Viestimestarin viran perustaminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle
• Pelastusjohtajan sijaisen määrääminen

 

26/02/2019 - 17:10

Tilinpäätös tilikaudelta 2018
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulos oli positiivinen. Liikeylijäämä ennen varauksia oli 516 917,83 euroa ja tilikauden tulos 872 962,22 euroa. Käyttöomaisuuden investoinnit olivat 1 590 000 euroa.

Johtokunta päätti, että tilikauden ylijäämä siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja tilinpäätös hyväksytään ja annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi ja kaupunginhallitukselle yhdisteltäväksi kaupungin tilinpäätökseen.

Kahden ylipalomiehen viran nimikkeen muuttaminen palomestariksi
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kaksi ylipalomiehen virkaa vapautuvat viranhaltijoiden jäädessä eläkkeelle. Pelastuslaitoksella on tarvetta kahdelle palomestarin viralle palomestarien työajanmuutoksesta johtuvien järjestelyjen vuoksi.

Johtokunta päätti, että kaksi ylipalomiehen virkaa muutetaan palomestareiden viroiksi 1.4.2019 alkaen ja vahvistaa virkojen kelpoisuusehdoksi pelastusasetuksen 407/2011 § 6 mukainen päällystöltä vaadittava tutkinto.

Johtokunnan kokousajat vuonna 2019
Johtokunta päätti, että jatkossa kokoukset alkavat klo 17.00.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884,

Pöytäkirja löytyy pikapuoliin verkkosivuilta

 

20/02/2019 - 16:36

 

Pelastuslaitokset ovat seuranneet vuodesta 2014 henkilöstönsä raportoimia uhka- ja väkivaltatilanteita. Tapahtumien lukumäärissä on kahden viime vuoden aikana ollut 26 % vuosittaista kasvua. Valtaosa tapahtumista painottuu ensihoidon tehtäviin ja suuriin kasvukeskuksiin. 

Uhka- ja väkivaltatilanteista tehtävin ilmoitusten määrä on noussut vuosittain useilla kymmenillä. Kun yhteinen raportointi käynnistettiin vuonna 2014, ilmoituksia tehtiin 154 kappaletta. Vuonna 2017 ilmoituksia tehtiin jo 257 kappaletta ja viime vuonna 324 kappaletta. Pelastuslaitoksissa on tiedostettu, että ilmoitusten lukumäärä on vain jäävuorenhuippu tapahtumien ollessa todellisuudessa monikertainen. Liian moni työntekijä hyväksyy väkivallan ja sen uhkan osaksi työtään jättäen ilmoitukset tekemättä.

Tyypillisin uhkaavasti käyttäytyvä on päihteiden vaikutuksen alaisena
Vuoden 2018 uhka- tai väkivaltatilanteiden aiheuttajista valtaosa oli päihteiden vaikutuksen alaisena. Miehiä heistä oli useampi kuin naisia. Tilanteet tapahtuivat yleisemmin yksityisissä asunnoissa ja ambulansseissa tai ulkotiloissa. Eniten tilanteissa esiintyy kielellistä tai henkistä väkivaltaa (47 %) tai lievää fyysistä väkivaltaa (32 %). Vakavaa fyysistä väkivaltaa (kipua) kirjattiin tapahtuneen 5 % tilanteissa. Vakavia vammoja aiheutuvaa fyysistä väkivaltaa kirjattiin tapahtuneen kaksi kertaa. Tapahtumia kirjattiin useammin suuriin kasvukeskuksiin kuin harvaan asutulle maaseudulle.

Miten tilanteeseen on reagoitu
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ensihoidon palvelualueen puheenjohtaja Jyrki Landstedt Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa, että pelastuslaitokset ovat hyvin huolissaan kasvavasta ilmiöstä. Laitoksissa on reagoitu asiaan lisäämällä tilanteisiin liittyvää ennalta ehkäisevää koulutusta, parannettu henkilöstön suojavarustusta ja tarkennettu työsuojelullisia ohjeistuksia ja toimintamalleja. Pelastuslaitoksilla on nollatoleranssi uhka- ja vaaratilanteiden suhteen. 

 

Suurin osa uhka- ja väkivaltatilanteista tulee ensihoitajalle tai pelastajalle täytenä yllätyksenä, jolloin niihin on hyvin hankala varautua etukäteen. Joissain ennakkoon oletettavissa väkivallan uhkatilanteissa asiakasta/potilasta ei kohdata ilman poliisilta saatavaa virka-apua.

Ethän vahingoita pelastajaasi

Pelastuslaitokset vetoavat asiakkaisiinsa, jotta he muistaisivat kohdella auttajiaan asiallisesti. Kenenkään ei pidä hyväksyä väkivaltaa tai sen uhkaa omassa työssään missään muodossa. Väkivalta ja sillä uhkailu on rikos ja pelastuslaitokset kannustavat työntekijöitään tekemään rikosilmoituksia kokemastaan uhasta ja varsinkin fyysisestä väkivallasta.

Taustaa

Koosteet vuoden 2018 uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista toimitti 17 pelastuslaitosta ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Aiempina vuosina yhteiseen raportointiin osallistuneita laitoksia on ollut vuosittain 13-16. Tehtyjen ilmoitusten lukumäärä on noussut merkittävästi, sillä ilmoituskäytäntöä on vahvistettu useissa laitoksissa. Samanaikaisesti ensihoidon tehtävien määrä on noussut viitisentoista prosenttia.

 

 

 

 

 

 

20/02/2019 - 08:51

Tilinpäätös tilikaudelta 2018

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tulos oli positiivinen. Liikeylijäämä ennen varauksia oli 516 917,83 euroa ja tilikauden tulos 872 962,22 euroa. Käyttöomaisuuden investoinnit olivat 1 590 000 euroa.

Johtokunnalle esitetään, että tilikauden ylijäämä siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään ja tilinpäätös hyväksytään ja annetaan tilintarkastajien tarkastettavaksi ja kaupunginhallitukselle yhdisteltäväksi kaupungin tilinpäätökseen.

Kahden ylipalomiehen viran nimikkeen muuttaminen palomestariksi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kaksi ylipalomiehen virkaa vapautuvat viranhaltijoiden jäädessä eläkkeelle. Pelastuslaitoksella on tarvetta kahdelle palomestarin viralle palomestarien työajanmuutoksesta johtuvien järjestelyjen vuoksi.

Johtokunnalle esitetään, että kaksi ylipalomiehen virkaa muutetaan palomestareiden viroiksi 1.4.2019 alkaen ja vahvistaa virkojen kelpoisuusehdoksi pelastusasetuksen 407/2011 § 6 mukainen päällystöltä vaadittava tutkinto.

Johtokunnan kokousajat vuonna 2019

Johtokunnasta on tullut esitys, että kokousten alkamisajankohtaa myöhennettäisiin. Johtokunnassa keskustellaan loppuvuoden kokousten alkamisajankohdan muuttamisesta.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884,

 

Esityslista

 

29/01/2019 - 17:19

Johtokunnassa 29.1. käsiteltiin viime vuoden toimintakatsaus, yhteistoimintasopimus Uudenmaan pelastusliiton kanssa sekä Uudenmaan sopimuspalokuntien lausunto ohjeeseen pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista. Johtokunta hyväksyi esitykset sellaisenaan.

Pöytäkirja pikapuoliin ja Esityslista liitteineen

22/01/2019 - 14:37

 Johtokunnassa on 29.1. esillä katsaus viime vuoden toimintaan, yhteistoimintasopimus Uudenmaan pelastusliiton kanssa sekä Uudenmaan sopimuspalokuntien lausunto ohjeeseen pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintavuosi 2018

Vuosi 2018 oli Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kiireinen. Sekä pelastus- että ensihoitotehtävien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Eniten tehtävien kasvua aiheutui kuivan kesän aikaisista maastopaloista.

Kuolemantapaukset ja loukkaantumiset onnettomuuksissa ovat vähentyneet merkittävästi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella oli vuonna 2018 yhteensä 8 010 sammutus- ja pelastustehtävää. Tehtävä määrissä on laskua 4 % edellisvuoteen. Vähennys johtuu myrskytuhojen vähentymisellä edellisestä vuodesta, sillä luonnononnettomuuksiin liittyviä tehtäviä oli 593 (1119 vuonna 2017). Tulipalot ja ensivastetehtävät lisääntyivät jonkin verran. Vuodelle 2018 oli tyypillistä maastopalot, joita oli yhteensä 224, kun niitä edellisenä kesänä oli 138, mikä taas on keskiarvomäärä normaalivuosina.

Rakennus- ja huoneistopalojen edellisen vuoden ennätysmäärä ei jatkanut kasvua, vaan ne vähenivät 20 tulipalolla ollen 121 tehtävää (140). Tulipaloissa kuoli vuonna 2018 kaksi henkilöä, Keravalla yksi ja Vantaalla yksi. Edellisenäkin vuonna palokuolemia oli kaksi.

Onnettomuuksissa kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat vähentyneet merkittävästi. Erilaisissa onnettomuuksissa kuoli viime vuonna 30 henkilöä (edellisinä vuosina 41 ja 53) ja loukkaantui 742 henkilöä (779, 835). Suuronnettomuuksiksi luokiteltuja tulipaloja ei ollut yhtään (2017 oli 4).

Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot puolittuivat reilusti 4,5 milj. euroon ollen edellisenä vuonna noin 11,7 milj. euroa. Valtaosa tulipaloista aiheutui edelleen ihmisen toiminnasta 53 % (56 %), ja toiseksi yleisin tulipalonaiheuttaja oli koneen tai laitteen vika 24 % (24 %). Kuuman kesän salamoinnin arvioidaan olleen syynä 15 tapauksessa ja eläinten aiheuttamia tulipalojakin arvioidaan tapahtuneen yhteensä seitsemän. Televisio on viimeksi aiheuttanut tulipalon vuonna 2011. Nykyisin eniten kodin tulipaloja aiheuttavat koneet ja laitteet ovat liedet ja uunit 20%, valaisimet 4 %, pyykinpesukone 2 %, mikroaaltouunit 2 %, kiuas 2 % ja lämmityslaitteet 2 %.

Pelastustoimen ensivastetehtäviä oli 1967, kasvua on 7 % edelliseen vuoteen (1831). Kasvua oli eniten Vantaalla, jossa niitä oli 1259 (1186).

Liikenneonnettomuuksia tapahtui 1172, mikä on 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (1212). Liikenneonnettomuuksien kasvu taittui kolmen peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen.

Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä kohteessa oli palovaroitin vain noin 55%:ssa tapauksista. Jos palovaroitin oli ollut käytössä, niin se myös hälytti 68 %:ssa näistä tapauksissa. Rakennuspalo- ja rakennuspalovaaratehtävissä oli alkusammutusta suoritettu 34 %:ssa tehtävistä. Tahallisesti sytytettyjä oli 34 % kaikista 462 tulipalosta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimii 31 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnat antoivat merkittävää apua pelastuslaitosten yksiköille. Sopimuspalokuntia käytetään yleensä pelastuslaitoksen yksiköiden apuna, mutta esimerkiksi Pornaisissa sopimuspalokunnat hoitavat joitakin tehtäviä itsenäisesti ja ovat nopein apu sillä alueella. Sopimuspalokuntien yksiköt avustivat pelastuslaitosta lähes 900 kertaa. Erilaisiin tulipaloihin sopimuspalokuntia hälytettiin yhteensä 530 kertaa. Lukumääräisesti eniten hälytyksiä kertyi Savion VPK:lle, Asolan VPK:lle ja Pornaisten VPK:lle.

Ensihoitopalvelujen tarve kasvoi edelleen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu ensihoitoon Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella yhteistoimintasopimuksien mukaisesti. Yhteistoimintasopimukset ovat Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja HYKS-Peijas alueella hieman erilaiset.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ambulanssien kokonaistehtävämäärä oli 35 761, kun edellisenä vuonna se oli 34 845. Tehtävät lisääntyivät 3 %. Suurin tehtävälisäys oli HYKS Peijaksen sairaanhoitoalueella, jossa tehtävät lisääntyivät 4 % (2018 22 040 ja 2017 21 149). Lisäyksikköjä miehitettiin tarpeen mukaan. Hyvinkään sairaanhoitoalueella pelastuslaitoksen yksiköiden tehtävät puolestaan pysyivät samana edelliseen vuoteen verrattuna (2018 13 721 ja 2017 13 697), ainoastaan Jokelan yksikön tehtävämäärä lisääntyi 13 %.

Ensihoitohenkilöstöön kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntymässä koko alueella. Kielellinen uhkaaminen sekä henkilöstön lievät fyysiset vammat ovat lisääntyneet eniten.

Onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena omatoimisuuden lisääminen

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi alueella tehtiin määräaikaisia valvontakäyntejä muihin kuin asuinrakennuksiin 1665 kohteeseen. Lisäksi asuinrakennuksiin tehtiin 453 paloturvallisuuden itsearvioinnin jälkivalvontaan liittyvää valvontakäyntiä, jotka kohdistuivat lähinnä pientaloihin. Paloturvallisuuden itsearvioinnin lomakkeita lähetettiin 4885 pientaloon, ja näistä palautettiin 89 %.

Asuinkerrostalojen paloturvallisuuden itsearvioinnin pilotointi aloitettiin asuinkerrostaloissa. Pilotointikokeilun yhteydessä alueen sopimuspalokunnat toteuttivat asukasiltoja sekä järjestivät turvallisuuskävelyitä niissä asuinkerrostaloissa, joihin lähetettiin itsearviointilomakkeita.  Paloturvallisuuden itsearviointilomakkeita lähetettiin 236 kerrostaloon, joista vastasi määräaikaan mennessä 69 %. Vuonna 2019 asuinrakennusten valvontaa jatketaan valvontakäynnein ensisijassa niihin pien- ja kerrostaloihin, joista omavalvontalomaketta ei ole palautunut tai ei ole ilmoitettu, että puutteet on korjattu.

Valvonnan yhteydessä havaittiin jälkivalvontaa edellyttäviä puutteita 400:ssä valvontakohteessa, joista 84% todettiin jälkivalvonnassa korjatuiksi. Tyypillisimpiä valvontakäynneillä havaittuja puutteita vuosina 2014-2018 on ollut puutteet pelastustoimen laitteiden kunnossapidossa, pelastussuunnitelman laadinnassa, alkusammutuskalustossa, uloskäytävien esteettömyydessä ja käytettävyydessä, pelastustoiminnan helpottamisessa (opasteet ja ohjeet), palo-osastoinnissa sekä uloskäytävien merkitsemisessä ja valaisemisessa.

Vuoden aikana analysoitiin tarkemmin vuonna 2017 tapahtuneita palokuolemia ja muita tulipaloja, ja todettiin asuinhuoneistojen palovaroittimia puuttuvan tai niiden toiminnassa ongelmia. Toimiva palovaroitin on ollut alle puolissa asunnoista, joissa on sattunut rakennuspalo tai sen vaaratilanne. Lisäksi havaittiin, että pelastuslaitoksen alueella sattui vuonna 2017 22 rakennuspaloa tai rakennuspalon vaaraa, joiden syttymistila on ollut sauna. Suurimmassa osassa tapauksista onnettomuus oli aiheutunut saunan väärästä käytöstä.

Turvallisuusviestintätilaisuuksia (koulutus, neuvonta ja valistus) järjestettiin vuonna 2018 yhteensä 843 kpl (Turvallisuusviestintätoimiston turvallisuuskouluttajat 583, sopimuspalokunnat 206 ja muut 54). Tilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 61 980 henkilöä.

Lääkärihelikopterissa on pelastuslaitoksen HEMS-pelastaja

Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen HEMS-pelastajat työskentelevät FinnHEMS lääkärihelikopterissa. Lääkärihelikopterin lääkäri on HUS palveluksessa ja itse kopterin ja lentäjän toimittaa Vantaan tukikohdassa Skärgårdhavets Helikoptertjänst Ab. Ennakkotiedon mukaan lääkärikopterilla oli 2407 tehtävää.

Lisätiedot: Jyrki Landstedt, puh. 050 3145385, Jorma Alho, puh. 040 718 1884

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Uudenmaan pelastusliiton yhteistoimintasopimus

Johtokunnalle esitetään hyväksyttäväksi Uudenmaan pelastusliitto ry:n ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen välinen yhteistoimintasopimus.

Uudenmaan pelastusliitto toteuttaa koulutus-, neuvonta- ja valistuspalveluja sekä tukee palokuntien nuorisotyötä Keski-Uudenmaan alueella. Uudenmaan pelastusliitto esittää yhteistoimintasopimuksen yhteistoimintakorvauksen maksuperusteen muuttamista asukaslukuun perustuvaksi. Tämän lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos maksaa sopimuspalokuntien ym. kursseista koulutuskorvauksen.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen lisäksi alueen kunnat ovat oikeutettuja Uudenmaan pelastusliiton tarjoamiin palveluihin.

Vuodesta 2014 asti palvelumaksu on säilynyt entisellään huolimatta siitä, että kustannustaso on noussut. Samanaikaisesti myös liiton tarjoamat palvelut ovat monipuolistuneet ja tulevana kesänä Uudenmaan pelastusliitto järjestää palokuntanuorille muun muassa kesäleirin. Vuoden 2019 yhteistoimintakorvaus nousee ja se on 54.554,52 euroa.

Lisätiedot: Jorma Alho, 0407181884,

Uudenmaan sopimuspalokuntien lausunto pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista

Helsingin sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ovat antaneet 5.10.2018 yhteisen ohjeen pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista. Ohje astui voimaan 1.1.2019 ja sillä täydennetään sisäministeriön julkaisemaa Ohjetta pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä.

Uudenmaan sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän edustajat ovat antaneet pelastus- ja ensihoitohenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arvioinnista tehtyyn ohjeeseen lausunnon. Lausunto esitetään merkittäväksi tiedoksi.

Lisätiedot: Jorma Alho, puh, 040 718

Esityslista liitteineen

 

 

14/01/2019 - 15:25

Pitkä, sateinen syksy ja talvi ja vaatteet märkänä ulkoa tullessa. Tuttu tunne? Ethän kuitenkaan kuivaa varusteitasi saunassa. Saunatiloista lähteneitä paloja[SE1]  tapahtuu Suomessa vuosittain nelisensataa [SE2] ja saman päivän aikana marraskuussa Vantaalla sattui kaksi tulipaloa, jotka olivat lähtöisin saunasta. Suurin osa niistä johtuu saunan väärästä käytöstä, esimerkiksi pyykkien kuivauksesta tai saunan käyttämisestä varastona. Jos saunaa käytetään muuhun kuin saunomiseen, kytkethän sulakkeet irti.

 

Toimivat ja oikein sijoitetut palovaroittimet ovat helpoin ja tehokkain tapa varmistua siitä, että havaitsemme palon ajoissa. Palovaroittimen toimintakyky tulee testata kerran kuukaudessa. Valmistajasta riippuen palovaroittimen käyttöikä on 5-10 vuotta, iäkkäät palovaroittimet eivät testipiippauksesta huolimatta enää reagoi riittävän tehokkaasti savuun. Muista myös vaihtaa paristo ohjeen mukaisesti. Kun asennat varoittimen, merkkaa vaikka asennuspäivämäärä pohjaan, jos varoittimessa ei ole valmistuspäivämäärää.

Kotiin on suositeltavaa hankkia ainakin sammutuspeite. Se kannattaa sijoittaa helposti saataville, eikä siis kaapin perälle. Moni palo on saatu pysäytettyä, kun asukas on itse saanut sen heti alkuun rajattua. Älä kuitenkaan vaaranna itseäsi. Opettelethan itse ja opastathan myös perheesi käyttämään sitä.

Vantaalla ja Hyvinkäällä suoritettiin vuonna 2018 pientalojen ja kerrostalojen paloturvallisuuden itsearviointia. Pientalojen osalta havaittiin, että palovaroittimia ei aina ole riittävästi, tai ne eivät toimi. Kerrostalojen osalta yksi esiin nousseista huolista on tavaroiden säilyttäminen rappukäytävissä. Vähäinenkin määrä tavaraa voi palaessaan muodostaa huomattavan määrän savua ja vaarantaa kerrostalossa asuvat henkilöt.

Näillä pienillä asioilla voimme kaikki vaikuttaa siihen, että pääsemme yhteiseen tavoitteeseen: Nolla palokuolemaa.

Paloturvallisuuteen liittyvistä asioista voit kysyä päivystävältä palotarkastajalta paivystava.palotarkastaja@ku-pelastus.fi tai 09 2766 5111 (ark. klo 9-15)

 

palotarkastajat

Erica Sauvala ja Tiina Hirvonen

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

 

 

 

 

[SE1]

Saa kuvan, että saunamökkejä palaa. Pitää muuttaa jotenkin, että tulipaloja, jotka ovat lähtöisin saunasta.

 

[SE2]

Mistä tulee tämä luku? Ei ole taskutilastossa.

 

31/12/2018 - 15:36

Ilotulittaminen Uudellamaalla 31.12.2018

 

Uudenvuodenaattoillaksi ja -yöksi on luvassa sateita ja paikoin kovaa puuskittaista tuulta. Tuulen nopeus voi Uudellamaalla ylittää puuskissa 15 metriä sekunnissa. Tuuli puhaltaa ennusteen mukaan etelä-lounas suunnalta. Uudenmaan alueen pelastuslaitokset ovat yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa arvioineet sääennustetta ja päättäneet, ettei ole tarpeellista antaa lisärajoituksia ilotulitteiden käytölle. Uudenmaan pelastuslaitokset kehottavat ilotulitteiden käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota paikallisiin sääoloihin ja turvalliseen ilotulittamiseen. 

 

Jos puuskainen tuuli on voimakas, tulee arvioida voiko ilotulitteita ampua turvallisesti vai ei. Ilotulitteiden ampumispaikka tulee valita huolellisesti. Hyviä ilotulittamispaikkoja ovat aukeat alueet kuten hiekkakentät, vesialueet, peltojen laidat tai suuret, tyhjät parkkialueet. Voimakas tuuli tulee huomioida pidentämällä turvaetäisyyksiä ihmisiin, rakennuksiin ja ajoneuvoihin.

 

Ilotulitusraketit tulee ampua tukevasta alustasta niin, ettei tuuli pääse kaatamaan niitä tai muuttamaan rakettien lähtösuuntaa. Tuuliolosuhteet on syytä huomioida myös rakettien suuntaamisessa. Ilotulitepadat kannattaa tukea hyvin esimerkiksi kivillä kaatumisen ehkäisemiseksi. 

 

Uudenmaan alueella järjestetään useita ammattimaisia ilotulitusnäytöksiä. Ilotulituksen toteuttaja arvioi voiko ilotulituksen toteuttaa vallitsevissa sääoloissa turvallisesti.

 

Keliolosuhteiden ollessa aattoiltana ja -yönä haastavat, on jokaisen ilotulittajan huolellisuus nyt avainroolissa. Tuotathan ilotulitteilla iloa turvallisesti!

 

Muistilista ilotulittajille:

·Ilotulitteita saa pitää halussa ja käyttää vain aikuiset.

·Tutustu ilotulitteen käyttöohjeisiin etukäteen huolellisesti ja noudata niitä. 

·Käytä vain hyväksyttyjä ilotulitteita, joissa on CE-merkintä.

·Säästä juhlajuomien nauttiminen vasta ilotulitteiden käyttämisen jälkeiseen aikaan eli ammu raketit selvin päin.

·Ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä klo 18-02 välisenä aikana.

·Hätäraketteja ei saa käyttää ilotulitteina sillä ne voivat aiheuttaa turhia etsintöjä etenkin vesistöjen läheisyydessä.

·Valitse ilotulituspaikka niin, ettei ilotulitteista voi aiheutua vaaraa ihmisille, rakennuksille, autoille tai muulle omaisuudelle. Hyviä paikkoja ovat aukeat alueet kuten pellot, tyhjät pysäköintialueet, vesialueet tai muut alueet, joissa ilotulitteet eivät voi aiheuttaa vahinkoa. 

·Käytä tukevaa telinettä rakettien ampumisessa ja tue padat riittävästi lumella tai kivillä. 

·Ilotulitteiden käyttäjä on velvollinen siistimään syntyneet jätteet sekä korvaamaan aiheutuneet vahingot.

·Älä yritä sytyttää ilotulitetta uudestaan, jos ei toimi. Odota käyttöohjeessa mainitun varoetäisyyden päässä vähintään 10 min. ennen kuin lähestyt ilotulitetta. 

·Huomioi lemmikit ja kotieläimet, ilotulitteista aiheutuva kova ääni voi aiheuttaa eläimille pelkoa.

·Muista käyttää suojalaseja, suosittelemme suojalaseja myös katsojille!

·Jos menet katsomaan ilotulitusnäytöstä, varaa riittävästi aikaa matkan tekoon ja varaudu ruuhkaan. Suosi julkisia kulkuneuvoja. Muista ottaa suojalasit mukaan.

 

Ilotulitteiden käytön mahdolliset kieltoalueet vaihtelevat pelastusalueittain, joten muista tarkistaa mahdolliset rajoitukset oman alueesi osalta. Usein rajoitteita on asetettu esimerkiksi kulttuurihistoriallisten rakennusten läheisyydessä, keskusta-alueilla ja teollisuusalueilla. Tiedot löytyvät pelastuslaitosten nettisivuilta.

 

Lisätietoja medialle: 

·Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, päivystävä päällikkö Sami Kanerva, puh. 09 8394 0000 / tilannekeskus

·Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, päivystävä päällikkö Janne Rautasuo, puh. 09 8162 8699 / tilannekeskus

·Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, päivystävä päällikkö Toni Honkavaara, puh. 020 1111 400 / tilannekeskus

·Helsingin kaupungin pelastuslaitos, päivystävä palomestari p. 09 310 30 130.

 

Fyrverkeri i Nyland 31.12.2018

 

Till nyårsafton är det utlovat regn, hård vind och tidvis kraftiga vindpustar. Vindpustarnas styrka kan överskrida 15 m/s. Vinden blåser enligt prognosen från syd-sydväst. Räddningsverken i Nyland har utvärderat väderleksprognosen tillsammans med Meteorologiska institutet och beslutat att det inte är nödvändigt att ge tilläggsbegränsningar angående användningen av fyrverkeripjäser. Räddningsverken i Nyland uppmanar användarna av fyrverkeripjäser att fästa särskild uppmärksamhet vid de rådande lokala väderleksförhållandena och vid en trygg användning av fyrverkeripjäser. 

 

Om vinden är kraftig i vindpustarna bör man överväga om man tryggt kan man använda fyrverkeripjäserna. Platsen för fyrverkeriet bör väljas noggrant. Bra platser för fyrverkerier är öppna områden såsom åkerkanter, vattenområden, sandplaner och stora tomma parkeringsplatser. Den kraftiga vinden bör beaktas genom att förlänga säkerhetsavstånden till människor, byggnader och fordon. 

 

Fyrverkeripjäserna bör skjutas från ett stadigt underlag så att vinden inte kan ändra riktningen eller fälla omkull pjäserna. Beakta vinden även då du riktar raketerna. Fyrverkerigrytor skall man också stöda med t.ex. stenar så de inte faller omkull. 

 

På Nylands område anordnas flera professionella fyrverkeriuppvisningar. Den som förverkligar uppvisningen bedömer om man kan förverkliga uppvisningen på ett tryggt sätt i de rådande väderleksförhållandena. 

 

Då väderleksförhållandena under kvällen och natten är utmanande, bör var och en vara omsorgsfull i användningen av fyrverkeripjäser. Skjut fyrverkeripjäserna tryggt och med glädje!

 

Kom ihåg:

·Fyrverkeripjäser får handhas och användas endast av vuxna. 

·Bekanta dig noggrant med bruksanvisningen på förhand och följ den. Använd endast godkända fyrverkeripjäser som har CE-märkning.

·Spara festdryckerna tills du har använt fyrverkeripjäserna, alltså skjut raketerna i nyktert tillstånd. 

·Fyrverkeripjäser får användas under nyårsnatten mellan klockan 18–02.  

·Nödraketer får inte användas som nyårsraketer, för de kan orsaka onödiga efterspaningar, speciellt vid vattendrag.

·Välj platsen så att fyrverkeriet inte orsakar fara för människor, byggnader, bilar eller övrig egendom. Bra platser för fyrverkeriet är öppna områden, såsom åkrar, vattenområden, tomma parkeringsplatser, där fyrverkeriet inte kan orsaka fara.   

·Använd en stadig ställning för raketerna, stöd fyrverkerigrytorna tillräckligt med snö eller stenar. 

·Den som använder pjäserna är skyldig att städa upp avfallet samt ersätta eventuella skador. 

·Försök inte att tända pjäsen på nytt om den inte fungerar. Vänta tillräckligt långt borta i åtminstone 10 minuter innan du går närmare fyrverkeripjäsen. 

·Ta keldjur och husdjur i beaktande, det höga ljudet från pjäserna kan orsaka rädsla för djuren. 

·Kom ihåg att använda skyddsglasögon, vi rekommenderar dem även för åskådarna. 

·Om du åker för att se på en uppvisning, reservera tillräckligt med tid till resan och var förberedd för trafikstockningar. Föredra allmänna färdmedel. Kom ihåg att ta skyddsglasögonen med.

 

Förbudsområden för användning av fyrverkeripjäser skiljer sig mellan de olika räddningsverkena, så granska de möjliga förbuden på ditt eget område. Ofta gäller förbuden i närheten av centrum, kulturhistoriska byggnader och industriområden. Mera information finns på räddningsverkenas hemsidor. 

 

 

Tilläggsuppgifter för media: 

·Mellersta Nyland räddningsverk, jourhavande brandchef Sami Kanerva, tel. 09 8394 0000 / lägescentral

·Västra Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Janne Rautasuo, tel. 09 8162 8699 / lägescentral

·Östra Nylands räddningsverk, jourhavande brandchef Toni Honkavaara, puh. 020 1111 400 / lägescentral

·Helsingfors stads räddningsverk, jourhavande brandmästare 09 310 30130.